Saivartelen

Kirjoituksiani repostelivat.  Ei noin, vaan näin!  Kieliopin termejä tunnen huonosti. Kansakoulun kieliopissa oli vieraskieliset ja suomennetut. Vieraskieliset suluissa. Opettaja Ida Remes sanoi, ettei teitän tarvitse opetella noita ulkomaisia nimityksiä. En opetellut, mutta jos opettaja olisi kehottanut opettelemaan, niin luultavasti muistaisin ne vieläkin. Mutta opettajan mielestä ei niitä tarvita metsätöissä tai kyntöhommissa. Kenenkään mieleen ei juolahtanut, että Korven Erkki joskus käyttäisi kirjoitettua sanaa. Niinpä olen edelleen partisiippia tietämätön. Olen kuin sitsontiainen. Sittiäinen lentää, vaikka insinöörien laskelmien mukaan niin hentorakenteisilla siivillä ei semmoista möhkälettä voi ilmassa kuljettaa. Sittiäinen ei osaa matematiikkaa, lentää kuitenkin.  Niinpä niin.

Venäjän kielen kurssilla piti suomentaa lause. Terveenä ollessa en vatuloinut. Nopeimpana hönkäisin tarjoukseni ulos. Joku viisaampi sanoi: "Se on semmoinen Itä-Suomalainen ilmaisu." Lausumansa oli selvä moite ja ehkä saanut yleisen hyväksynnän.  Onneksi opettaja Eero Autio nousi seisomaan ja piti lyhyen esitelmän meidän Itä-Suomalaisten ilmaisun oikeudesta ja laadusta. Tämä tapahtui Savossa. Eero Autio oli siirtokarjalainen. Savolaiset itsekin vähättelivät ja pyrkivät "oikeaan" ilmaisuun.  Piipahdin asumassa helsingissä pari vuotta. Aluksi pyrin puhumaan "puhtaasti". Onneksi älysin sen turhaksi, säilytin ja säilytän aksenttini ja sen huomaavat.  En tietenkään puhu aidon savolaisen tavoin, koska asuin eri paikkakunnilla ja luin joskus paljonkin ja kirjoitan.

Vanhuuden kynnyksellä aloitin toisenkin harrastuksen. Siinä havaitsin saman seikan, että harrastus muovaa ajattelua, kiinittä huomiota eri asioihin mitä ennen harrastamista. Toimittajat tekevät sitä ammatikseen. Kuvaruudussakin.  Mediakoulutus näyttää monilta menneen "harakoille".  Urheilutoimitajien tyyli hymyilyttää.  Saappaanheittäjä saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksen. Kaikkien aikojen sanonta leviää edelleen. Säätieteilijä sanoi: "Viime kuukausi oli kaikkien aikojen lämpimin tammikuu".  Lipsahduksia sattuu, eikä ne maailmoja mullista, mutta - ammattitaito! Tenistäkään ei pelattu "kaikkina aikoina". 

Ihmetyttää miten moni lisää puheeseen tarpeettomia, siihen kuulumattomia, merkityksettömiä sanoja.
"Ennen vanhaan" matkivat ja pilkkasivat puhujaa, joka hoki: "tuota tuota.  Irvistelivät: "tuota, tuota, tuohenpiätä ja tuohta."
Suorastaan muotia on niinku niinku. Kait kuulun sivistymättömiin, kun en niinkua käytä. Mutta minähän todella olen sivistymätön!  Sen sijaan tohtoriksi väitellyt todistetaan sivistyneeksi. Sattui illalla teeveessä haastateltavaksi nainen; väitellyt tohtoriksi aiheesta HUHU.  Nainen puhui nopeasti. Tuli tiheään: niinku. Kesken puheen aloin laskemaan, arvioin siihen mennessä tulleet niinkut ja laskin sitten tulevat. Parin minuutin pikahaastattelussa sain tulokseksi 31. Tavan mukaan aamulla esiintyy sama henkilö. Varauduin heti alussa: niinkua tuli 34 kertaa. Onkohan tuo Suomen kielen yleisin sana, eikä se käytettynä merkitse mitään?

Kaikkine vajavaisuuksineni en kuitenkaan halua jättää kirjoittamista kokonaan. Keksin voivani tälle foorumille suoltaa typerehtimisiäni. Kun tekstaan avaruuteen, ei nämä häiritse ketään.  Eihän näitä kukaan lue, niin ajattelin, mutta tilastot kertovat muuta. Valehtelevatko tämän tilastot? Niiden mukaan katsoneet enemmän kuin tuhat kertaa. Hämmästyttää.  Katsojia on Venäjältä, USA:sta, Saksasta, muutama Ranskasta, Britanniasta ja hajakertoja muista. Mutta ei Pohjoismaista, eikä Virosta? Yllättynyt olen.

Kävin hetken "jaakopin painia": julkaisenko tämän? Julkaisen uhallakin!