Erkin evangeliumi

Joulu, mitä se on? Tämmöinen asetelma oli Vähäkatkismuksessa. Ensin Mooseksen käsky ja sitten selitys: "Mitä se on?". Mitä varten Mooses? Mitä varten Jeesus, jonka "syntymäpäivää" muka viettävät. Miksi viettävät? Yksi hullu kysyy? Kaikki eivät ole vakuuttuneita, onko Jeesus todella ollut?

Aivan lähimenneisyydessä pohdin omassa rauhassani. Kaksi havaintoa herättivät. Kävin A-kaupassa. Rakensin "munatotin". Avasin toosan. Käsittelivät UKK:n viimeisiä vaiheita.
Mitä yhteistä, kun vilkaisin eilisiltana erinomaisena palkittua ohjelmaa: Suomilove. Tämmöinen tallaaja ei ymmärrä miksi palkittiin? Päälle liimattu, sievistelevä ja Suurta teeskentelyä. Että näin suurta, ihanteellista parisuhdetta todella olisi? Kiiltokuvaa, jota kehystetään värikylläisellä!

Sitten dokumentti. UKK:oo. En tarvitse kysyä: - Oliko UKK olemassa? Yksi tyttäreni ihmetteli:          "- Minun elinaikanani ei ollut muita presidenttejä kuin Kekkonen!?" Niinpä!?
Televisiossa näyttivät kehitysvammaisille järjestetystä Joulujuhlasta. Erinomaista!  Mietin usein: minkä verran olen tai näytän "kehitysvammaiselta". En heti oivaltanut jujua. Eräältä kysyivät joululaulua? "Petteri punakuono," Toiselta kysyi?  "Heinillä härkäin kaukalon".
Sehän oli ohjelmoitu!   

Pidin sitä positiivisena, kun järjestivät heille näin vaikuttavan mahdollisuuden. Itse olen vajavainen monellakin mittapuulla. Lahjakkuutta on paljonkin vammaisilla. Onko minulla? Noita vammaisia katsoessa tuntui ettei minulla ole mitään lahjakkuutta.

Mies soitti urkuja. Pappi kysyi: "- Miten sinä olet oppinut näin hyvin soittamaan?"  "Minä istuin isän sylissä, kun hän soitti.  !!!???  Minä en saanut isän sylissä tehdä mitään. Ei ollut isää, eikä isän syliä.
Olen epämusikaalinen, enkä olisi oppinut soittamaan mitään.
Mutta ehkä jotain muuta?

Kaikki kokemani vaikuttaa sillä tavalla, etten muista kovin paljoa. En voi vakuuttaa, että tyttärilläni olisi ollut Isän syli. Semoinen hatara muistikuva kuitenkin on, että muutaman kerran joku olisi pyrkinyt syliin ja olisin ottanut.  Tuskin oppivat kuitenkaan mitään isän sylissä? Rukoilemaan tuskin olen opettanut.   

Helvetin pelko ja Taivaan ilot. Valitse nyt niistä? Onneksi ne ovat virtuaalisia käsitteitä, enkä isommin välitä. Miksi synnin tekemistä pitäisi salailla? Synnithän jo Jeesus armahti, kunhan vain uskoo?! Veikko Paulanne oli ordotoksi-seurakunnan jäsen. Huomattavasti enemmän maallinen, kuin hengellinen kansalainen.  Hän oli uskossaan erittäin levollinen:
  "- Meidän seurakunnan uskovainen saa tehdä syntiä. Ripittäytyessä tunnustaa synnit, katuu ja anoo, saa anteeksi."?!  Niinpä.
En kuullut kenenkään kertovan, mitä varten rippi on ja mitä varten ripittäydytään? Koko rippi humpuukilla ei ole pöykäsen pölähtävää merkitystä Taivaan ja Helvetin asioissa. Sillä tavalla uskonnon varjolla hallitaan kansaa. Urkitaan kaikki tieto. Hyvä ja paha. Ripin salaisuuteen ei usko erkkikään!

Jumala. Israelin Jumala. Aabrahamin ja Iisakin jumala. Jaakobin Jumala. Tuota värssyä en oikein muista, mutta jotain sinne päin. Kristityt nojaavat Raamattuun. Sama yksi ja oikea Jumala. Jotain sinne päin manaavat Islamitkin.
Eikö kukaan huomaa ristiriitaa? Israelin Jumalalla ei ole Jumalan Poikaa! Virtuaaliahan kaikki uskonnot ovat.

Nämä Jehovan jäsenet olivat tuttujani. Kunniallisia Suomen kansalaisia. Ottivat minut käsittelyyn. Käännyttääkö mahtoivat yrittää? Tulin juuri edellispäivänä sairaalasta. Toipilaana sydämen operaatiosta. Operaatio ei järkyttänyt, olin levollinen. Jehovalaiset arvioivat mieleni järkkyneen kuoleman mahdollisuudesta. Tarjosivat pumaskoita tapansa mukaan. Todistivat:
 " - Pitäisi ruveta ajattelemaan, kun ikää tulee ja sairauksiakin." Onneksi minussa ei ole väkivaltaista taipumusta, Muutoin olisin saattanut motata. Ärsytti kovasti niin selvä pelottelu kuolemalla. Härskiä taktikointia. Läksivät vähin äänin.

Minulla ei ole kiihkeää elämän halua, ei kuitenkaan kuoleman pelon paniikkia. Kaikki aikanaan. Päivää kutakin.

Jo lapsuudestani muistan joidenkin taktikoinnin, tai mitä lienee. Kuoleman lähestyessä kannattaa tulla herätykseen. Kaiken varalta.??!! Kanattaa ajatella Taivasosuutta.

Ihmisen järki on rajallinen. Ei kannata vakuuttaa: - Ei koskaan sitä tai tätä. En tee niin. En tee näin. Hallitsen itseni. Hillitsen itseni. Uhoaminen on turhaa. Joku piuha aivoissa ratkeaa, eikä sitten mikään ole omassa hallinnassa.
Aivojen ratkeamisenkin määrää kuulemma Jumala. Miksi määrää, vai eikö ehkä määrää?

Mikähän aivojani johtaa, vai ovatko menossa kohti katastrofia? Tai katarsista. Teksti näyttää aina vain kummallisemmalta. 
 

Jokohan kuolema kolokuttelloo?

Perjantaina aamulla en havainnut mitään ihmeenpiä. Kirjoittelin, kävin kaupassa. Laitoin vehkeet valmiiksi illan uimahallia varten. En mennyt uimahallille. Tuli odottamatta kohtalainen kipu hartioden keskikohdalle selkäpuolelle. Ärhäkkä kipupiste. Varustekassi odotti, en tarvinnut.
Lasiin kermaa, konjakkia, sokeria ja kuumaa vettä. Hiljaista käpsehtimistä. Kipu viipyi melko pitkään. Vaimeni hiljalleen. Semmoinen kipu yhdistetään sepelvaltimotaudin oireisiin. Oireet johtuvat kuulemma hapen puutteesta. Iskeeminen kipu.  Arvelin syyksi paljoa istumista. Kaupalla käydessä menomatka sujui, mutta palatessa meni kävely "pilalle." Ei ollut asiaa pienellekään kävelylenkille.

Kipu asettui muutamassa tunnissa. Sitten tuli ärsyttävä närästys. Nukkuminen vaikeaa. Aaamuyöllä unta pätkittäin. Nousin petistä puolilta päivin. Oli valmista ruokaa. Lämmitin. Lauantai-iltana helpotti. Epäilin etten saa helposti unta. Nukuin kuitenkin jonkin verran. Sunnuntaiaamuna, tänään, oli hyväntuntuinen olo. Keitin puuron. Syötyäni menin pötköttämään. Muistin mittarin. Kömmin ylös, viritin mittarin. 15 . 12  kello 7:30.
   Lukemat   135    78    54 .  Ei paha.

Menin vielä sänkyyn. Herättyäni kello näytti 9:30
Mahtaako tänä iltana olla uni hakusessa?

Kohta on kesä. Vai?   

"Kun lapsista tehdään politiikkaa, jälki ei ole kaunista"

Otsikon kaappasin toimittaja Jenny Matikaisen  Kiina-jutusta. Matikainen sanoo, ettei hänellä ole lapsia.
Olen lausunut sellaista, mitä ei katsota hyvällä silmällä.  Eduskunnassa on liian paljon nuoria, liian paljon kauniita, liian paljon naisia ja liian vähän rohkeita.
Puolihuumorilla lausuttu näyttää olevan totta. Voi että! Voi että jaksavat pieksää suuta,mutta ei ole rohkeutta toimia. Ei ole rohkeutta "huulipunahallituksella". Päiväkausia (viikko?) paasavat: "Lapsen etu aina ensin, Kansainvälinen laki määrää. Jokaisen lasteneduista vakuutavan puhe on farisealaisten puhetta, kaksinaismoraalia. Ei Kepulla, ei demareilla, ei kokkareilla, ei persuilla, ei vihertävillä, ei vasureilla. Kellään ei ole rohkeutta puhua tottta. Ei ole rohkeutta puhua pelkkää asiaa, vaan puhuvat politiikkaa lapsista ja jälki ei ole kaunista. Lapset kärsivät kauhistuttavissa oloissa.
Koko eilispäivän mediassa mellastaneet eivän muistaneeet (tienneet) leirin kauheudesta.

Jennyllä ei ole lapsia. Ministeri Haavistolla ei ole lapsia. Niin paljoa en ole juoruista perillä, että tietäisin, onko ministeri Kulmunilla lapsia. Kannan ottonsa tuntuvat lapsikielteisiltä.
Ei ole Suomella tulevaisuutta, kun on noin surkeita poliitikkoja. Vetkuttelevat, vatuloivat.
Miten on mahdollista, että joku valtio on ottanut omansa jo aikoja sitten?

Suhtaudun tunteella. Poliitikot ovat tunteettomia, kylmän itsekkäitä omaa etuansa ajavia. Useimmalla heillä lienee, tai ainakin ollut äiti. Monilla on lapsiakin. Minulla on neljä lasta. Eivät enää lapsia. Eläköitymisiässä. Lapsenlapsia yhdeksän. Ovat aikuisia. Lastenlastenlapset ovat lapsia. Selvääkin selvempää lienee, että nämä vaikuttavat kannan ottoihini.

Miksi ne jahkaavat? Kertakaikkiset typerykset. Kun Kurdeja hallinnoivat eivät suostu luovuttamaan pelkkiä lapsia. Luulen että se on facta. Miksi sittten suunnitellaan mitään muuta. Onko se vaikeaa tajuta? Väännän rautalangasta. Tuodaan lapset. Tuodaan heidän äitinsä, jos haluavat.

Vaarallisuudesta puhuttaessa ei puhujilla ole suhteellisuuden tajua. Tässä juuri oli kulunut kahdeksankymmentä vuotta todellisesta vaarasta.
Nyt huulipunahallitus, Katri Kulmuni etunenässä pelkäävät muutamaa kymmentä naista??!!
- Kauhea terrorismin uhka! Pelkääkö Supo?

Kuvittelisivat itsensä leirin asukkaiksi, joko äitinä tai lapsena. Tai äitinä ja lapsena.     

"Niin on, jos siltä näyttää"

Otsikon lainaus on UKK:n taideteoksen nimi, Kekkosen itsensä antama. Teoksessa kasvoja esitti leipälapio ja silmälasit. Urkin huumoria.
    Miksi tuon muistan, kaukaisen tapahtuman?  Siksi kun se putkahtaa aistimuksestani, kun kuulen sanottavan jotain, tai oivallan tapahtuneesta jotain epäilyksen aihetta.  Sillloin sanon ajatuksissani:
  - Mikään ei ole sitä, miltä halutaan näyttävän.

Kaukaisen Itämaan valtiatar joutuu oikeuden syyniin. Mikähän mättää? Aikanaan tämä "hyvä hen- getär"   sai Nobelin Rauhanpalkinnon!  Lain luku ei jotenkin sovi kuvaan. Noobelit eivät joka kerralla osu välttämättä kohdalleen.

Suomen hallituksesta tällä hetkellä voi helposti havaita:  - Mikään ei ole sitä, miltä näyttää!  Kuka valehtelee, valehteleeko joku vai eikö kukaan valehtele?  Luotetaanko ministeriin, luottaako ministeri vai eikö kukaan luota kehenkään?

En ole kummoinen ihmistuntija, mutta silloin tällöin tuntosarveni havahtuvat. Niin tapahtui Antti Rinteen kohdalla. Koko ajan mielessäni iti epäilyksen häivä. Jotkut iloitsivat "ihmiskasvoisesta hallituksesta."  Siihen reagoin: - "Minä vähä eppäelen."  Lause ei ole omani, vaan tyttäreni Seijan. Varkaudessa oli asuinympäristössä runsaasti eri ikäisiä tenavia. Tuossa vaiheessa Seija ei ollut vielä koulussa. Isommat pojat tarinoivat, latelivat omiaan. Seija kuunteli. Kallisti vähän päätään, sanoi harkitsevasti:
 "Minä vähä eppäelen?" Seijan sanoma tuntuu aiheelliselta. Joutuu monta kertaa tuumaamaan: - Minä vähä eppäelen.

Säälin vähän Lauri Ihalaista, kun joutui työministeriksi. Liian paljon työttömiä. Lauri Ihalaisella oli Ay-liikkeen rasite, joka edellyttää jatkuvaa palkkojen nousua ja työajan lyhennystä. Sitten työministerinä oli tosiasiat nenän edessä.

Nuoruus ja naiset. Nuoret naiset politiikassa ovat ihastelun kohde. Ovatko osaavia?  "Minä vähä eppäelen." Puoluensa johtoon tullessaan Katri Kulmunilla oli tärkein tehtävä nostaa puolueensa kärkijoukkoon. "Minä vähä eppäelen." Kansakoulussa vähennyslaskussa opetettiin: "Jos ei voi ottaa, pitää lainata." Holkeri-Sorsan hallituksen jälkeen lainaaminen muodostui perinteeksi. Jokainen hallitus vain lainasi ja lainasi. "Huulipunahallituksen" jäsenien en ole havainnut esittävän valtion velan vähentämistä. Television ruudussa joku "viisas" väittää, ettei tarvitsekaan!!?? Toinen viisas sanoi, ettei se velka mitään, valtiolla on omaisuutta. Viisas unohti sen olevan käyttöomaisuutta. Rahaa tarvitaan. Pitää olla millä mällätään. Poikasena kuulin savolaisen viisauden: "Vaekka oes kuin rikkaan talon köyhä poeka, mutta kun eijoo rahhoo, niin eijoo rahhoo."

Varaton nuorukainen sanoi kavereilleen jonkin hankinnan mahdollisuudesta: " - Milläs vihellät kun huuli on halki."  Antti Rinne aikoi "viheltää haljenneella huulella".

Muinoin 1940-luvulla pielavedellä pelasivat pesäpalloa. Kunnan valtuusto ja konttorien naiset. Siihen maailman aikaan valtuustossa oli vai ukkoja. Pelistä muistan vain mainion huutosakin, naisia.
    - Juokse, juokse Pennas Antti, kohta näkyy voiton kantti!
Mailaan tarttui nainen:
    - Kynsissä jos kestää lakka, silloin et oo enää akka!
Mielenkiinnolla odotan, kestääkö huulipunahallituksen kynsissä lakka?     

Politiikan peliä vai pelin politiikkaa

Perussuomalaiset eivät ole suurin puolue, vai onko? Olen muistavinani, että heillä on vähän kansanedustajia. Kansanedustajien määrää tarkastellaan hallitusta muodostaessa. Katri Kulmuni on polttopisteessä. Nuoria perään kuulutetaan, mutta Katri on liian nuori. Unohtiko hän puhua Suomen taloudesta? Unohti, sen sijaan julisti utopistisesti nostavansa Keskustan kannatusluvut suuriksi. Kanatusluvuilla ei maata hallita. Maata pitäisi hallita hallituksen, jonka takana on riittävä määrä kansanedustajia.

Ovatko kansanedustajat kansan edustakia?  Eivät ole! He ovat puolueiden edustajia. Eivät uskalla hallita, vaan kyttäilevät kannatuslukuja. Järkeeni ei mahdu tummoinen typeryys. Kansanedustajat istuvat neljä vuotta. Onko se liian pitkä aika?  Mielestäni se on liian lyhyt. Karistavat yltään vastuun taakan liian pian. Mielestäni pitäisi olla kuusi vuotta. Sitoa riittävän pitkäksi aikaa. Edustajat valittaisi korkeintaan kolmeksi kaudeksi. Vaalitaistelut ovat vahingollisia.  Sen vuoksi pitempi kausi parempi.

Toisaalta, en tiedä. Eihän Suomen hallitus pysty hallitsemaan. Halituksella ei ole valtaa, on vain demokratiaa. Pieni ammattiyhdistys pystyy lamauttamaan Suomen. Korporaatiot käyttävät valtaa häikäilemättä.

Muistin varassa pelaan, en ole tutkijatohtori, olen muuten vaan. Poliitinen Henkilö irvaili vastapuolen kannatuslukuja: "- Kuinka ne kehtaavat istua hallituksessa tuollaisella kannatuksella." Lapsellisena olen pitänyt tärkeänä kansanedustajien määrää.

Taannoin oli Kokoomus suosittu. Päällikkö perusteli: "- Olemme tehneet hyvää oppositiopolitiikkaa."
Mielestäni tuon voi tulkita; eivät ole tehneet mitään!

Kammiossani jouten ollessani pähkäilen sattumuksien parissa. Kannatuslukuja puntaroivat "asiantuntijat". Mistä muka johtuu? Johtuu vastauksista, kun muutamilta kysytään. Tyhmiä kysymyksiä. Miksi esittävät tyhmiä kysymyksiä? Tähän asti erkkikin tiesi: - Hallituksessa laihtuu, oppositiossa lihoo.

Perussuomalisten kannatuksen nousua ounastelin. Ounastelin jopa suurinta kannatusta, mikä jo toteutui. Miksi ounastelin? Kun joka tilanteessa, milloin vain avasin toosan, aina joku mollasi persuja. Puhujat viisaita, mutta puheet tyhmiä. Kaikkki näyttivät kuvittelevan koko Suomen vihaavan persuja. En ollut Vennamon fani, ei sinne päinkään. Mutta nykyiset persun kannattajat ovat rehtiä Suomen kansaa. Vanhana sosialidemokraattina piruilin, äänestin jo kaksissa vaaleissa persua. Sopivaa ehdokasta ei ollut, äänestin takarivin taaveja.

Jätin monesti änestämättä. Kerran viisastelin. Katsoin Kokoomuksen listalta sellaisen, joka ei missään ihmeessä tule valituksi. Arvioin hänet nuoreksi. Nainen, jonka nimeä en kuullut koskaan. Numero hänelle. Tarkistin Savon Sanomista tuloksia. Kyseinen nainen saanut ääniä. Taulukko kertoi saaneen yhden äänen Pielavedeltä. Mieltäni kutkutti. Mitä mahtoi tuumata äänen antajasta. En tuntenut häntä, ei hänkään tuntenut ikivanhaa erkkiä. 
 

Hanna-Kaisa Heikkinen

Poliitikko tarvitsee julkisuutta. Hanna-Kaisa sai ylenpalttista mainosta ilmaiseksi. Sitä tarjosi Yle netissä. Vastaavaa ei saisi omatoimisesti kukaan. Joka väittää, ettei se tarkoitettu mainokseksi, on lapsen uskoinen. Kuuntelin esitelmäänsä Pielavedellä. Ravitsemuksesta puhe. Terveydestä. IkiWanha tajusi heti: - Vaalimainosta. Eipä aikaakaan, sai ääniä ja eteni nopeasti puolueen portailla.

Tyttö ei ujostele, eikä häikäile.  Arvostelee julkisesti Presidentin Rouvaa. Uhkaa boikotilla tilaisuutta, johon kaikki haluavat ja josta sinne pääsevät ylpeilevät.

Ravitsemusterapeutti ammattinimikkeenä ja oppiarvona ei tee vaikutusta. Televisiossa semmoinen viisas, Laatikainen päästi sammakoita: "- Maitoon lisätään D-vitamiinia sen takia, kun sitä ei maidossa luonnostaan ole."  !!??

Vuosia sitten kuulin kaksi esitelmää samana päivänä. Molemmat tiedenaisia. Kehusmaan verstassa käänsin radion ykköselle, kun Radio-Mafian kuuntelijat menivät keikoille. En muista kuuntelinko noita siellä, vai omassa verstassani. 
Aamupäivällä tietoviisas moitti maitoa epäterveelliseksi, lähes nopeasti tappavaksi myrkyksi.
Iltapäivällä tiedenainen esitelmöi joistakin vitamiineista. Terveisiä Laatikaiselle! Muistan santarkasti viimeisen lauseensa:  "- Ne ovat rasvaliukoisia ja niitä on erityisen paljon maidon rasvassa."  Sellaista minunkin mieleeni oli kantautunut.  Laatikaisen väitteeseen vastaan: - Maitoon joudutaan lisäämään D-vitamiinia sen takia, kun se otetaan sieltä ensin pois.

Yhteen sain Heikkiseltä vahvistusta. Käppäillessäni KYS:in käytävillä tarkastin jokaisen esillä olevan pumaskan. Kertoi rasvoista. "Sian lihassa on 60 % hyviä rasvoja." "Oliiviöljyssäkin on 20 % huonoja, kuten osa kaikissa rasvoissa. Nämä kirjoitan muistin varassa.
Heikolla näölläni pinnistelin taulukolle. Terveellisyydestä kertoi sarakkeen väritys, punainen ja valkoinen. Sianlihan kohdalla oli valkoinen osa punaista pidempi. 

Kuulija kohottelee kulmakarvojaan kun vitsailen kerettiläisesti: - Ruokavaliooni kuuluu sianliha ja vispikerma. Syön toki muutakin.

Mitä sanoikaan lääkäri Sinikka Kuusisto:  "- Vielä on urheilijan sydän, syke 49 ja ruokavalio oikein, kun veriarvot ovat kohdallaan."

Kuulemani Heikkisen esitelmä ei ollut kummoinen. Muistutti uskontoa. Toisti moneen kertaan kuultua ja luettua, kuin uskon vahvistusta. Heikkinen ei antanut tiedolle lisäarvoa.

Edessäni istui neljä jonkun verran ylipanoista naista. Hyrisivät hyvää mieltä kuullessaan profeettaa.
Ajattelin skeptisesti: Mitä profeetta saa aikaan? Olin melko varma painon lisääntymisestä.

Kotiin tultuani mainitsin kuunnelleeni Hanna-Kaisaa. Kumppanini sanoi: "Minäkin olisin halunnut olla."
 - Sinä et olisi siitä paljon kostunut.
- Olisinpahan nähnyt Hanna-Kaisa Heikkisen.
- Mitäs näkemistä siinä?
- Kun se on ollut televisiossa!     

Antti Rinteen korvat heiluvat

Monessa yhteydessä olen maininnut häpeäväni aikakauteni demarijohtajia. Antti Rinne lukeutuu joukkoon. Antti Rinteen "kierous" tuli jo aikaisemmin ilmi, kun toimittaja unohti mikrofonin auki, eikä Antti sitä tiennyt. Soppaa hämmennetään Antin viimeisistä. Tosiasia on, ikävä kyllä, että polliitikot "muistavat väärin". Löytyi uskalias osallinen, joka kertoi toisin. Pystyi antamaan päivämäärän tarkkuudella tosiasiat. Mitä valehtelevat ministerit siitä piittaavat. "Paksu nahka ja rennot lihakset".
    Hävetti Antti Rinteen käyttäytyminen Moskovassa. Venäjälle ei saa mennä takki auki "opettamaan". Venäjä on todellisuutta. Suomi on todellisuutta.  Tosiasialle ei voi mitään. Näiden valtioiden painoarvo on aivan erilainen. Kunnia annettakoon niille Suomen poliitikoille, joiden ansiosta Suomi on näin hyvässä asemassa. Ja kunnia Suomen kansan ponnisteluille.  Spekulantit pilkkaavat nöyristelyä. Spekulanttien mielen mukaan toimmalla, kyseiset spekulantit itse eivät saisi vuoroa suun pieksäntään.
    Toimittajat ovat tämän päivän aatelisia. Satumalta kuuntelin toimittajaa. "Spekuloinnin" jälkeen toimittaja sanoi: "-Toimittajalle ei kannata vittuilla, hänellä on kaikki aseet". 
   Toimittajat sanovat, mitä sanovat.  Sanon:
"Oikeamielisten" ei tarvitse kuvitellakaan, että Suomi pystyisi vaikuttamaan minkään valtion ihmisoikeuksiin. Kukaan ei saa niitä kuntoon. Jumalakin näyttää unohtaneen?
    Ylikansalliset elimet moittivat Suomen ihmisoikeuksia.
Hurskastelun makua!

"Kun valta on kansalla, kenellä se silloin on?"

Tuo lause on takertunut mieleeni. Siitä ei ole aavistusta, kuka nuo on suoltanut suustaan. Tällä hetkellä, eikä vähään aikaan ole ollut valtaa suomen hallituksella. Etujärjestöt määräävät marsin tahdin. Parlamentaarinen valta on näennäinen. Elämmekö näennäesdemokratiassa? Edustajat valitaan vaaleilla. Vaalien tulosta ei kunnioieta.  "Väärin äänestetty!" "Tietäjä iänikuinen" Paavo väyrynen valitti. "Vaalitulos ei vastaa kansan tahtoa." Demaritkin joskus haikailivat uusia vaaleja.
    Tämmöisiä tulee mieleen seuratessa tämän hetken lakkoilun järjettömyyttä. Järjettömyys lisääntyy kulovalkean tavoin. Minä olen lakossa. Sinä olet lakossa. Me olemme lakossa. He aikovat liittyä lakkorintamaan. Kuka tekee töitä? Milloin korvataan syntyvät vahingot ja tappiot? Mitä seuraa, kun Katkerat riidat jäävät mielissä jäytämään? Valtakamppailut jättävät arpia.
   Pari epäonnistunutta lakon yritystä: Poliisit lakkoilivat. Vaativat tuntipalkkaan lisää kuusi markkaa. Aikana, jolloin moni teki täyttä päivää korotuksen suuruisella tuntipalkalla. Lakko lopahti alkuunsa. Kului muutamia päiviä, kun huomasin Pielavedellä tuntemani konstaapelin käppäilevän asemalleen. Lakko hiipui vähin äänin. Palokunnan lakon vaiheita en muista. Semmoinen kuva jäi, että se oli luhyt. Silloin ahersin etelämpänä. Siellä paikallisessa tanssipaikassa oli sen liiton puheenjohtaja. Katsoin melko alakuloista miestä, pettynyttä.
    Television ruudussa näkyi lakon eturintaman johtaja. Kasvoilla täydellinen harmituksen punasävy. Edellispäivänä vielä uhosi kaikkivoivan mahdilla. Karahti karille. Jotenkin on semmoinen kutina, että Antti Rinteenkin paatti kolisee matalikon kiviin. Ilakoivat "ihmiskasvoisella hallituksella". Suomessa ei kannata minkään sortin vallankumous. Jokainen lakko tekee vain hallaa.
    Ja miten vähäpätöisestä kaikki vouhotus alkoi?  Suuremman merkityksen tapahtuma, "Afrikan kevät" ei tuonut onnellisuutta, vaikka "demokratia saapui Afrikkaan". Noihin vakuutteluihin ei uskonut erkkikään. Ennustin pikaista takatalvea.
    Minua saa vapaasti moittia sopimattomasta rinnastuksesta. Pähkäilen inhimilliseltä kantilta. Ihmiset toimivat tuulispään tavoin. Tämän hetken haitallisin toiminta on kannatusten mittaus!?? Miksi mitataan, kun on mahdollisuus äänestää vaaleilla? Kun en ole, mutta jos olisin, niin esittäisin gallupit kiellettäviksi lailla, niiltä osin, kun ne koskevat valtiollista.
    Joku viisas ilkkui: "Kuinka ne ilkeävät istua hallituksessa niin pienellä kannatuksella". Valitaan hallitus galluppien mukaan Voimme lukea mediasta: Hallituksen vaihtoviikot!
   Istuin tässä hämärän tuloon. Pidän taukoa. Hengähdän. Käyn uimahallilla. Jatkuu huomenna.


En tiedä, enkä pysty arvioimaan, miten hyödyllinen oli aikoinaan Suurlakko? Minkä verran se auttoi Suomen itsenäistymisessä? Nimitys: Suurlakko vaikuttaa mahtipontiselta sitä taustaa vasten, minkä verran Suomen kansalaisia osallistui? Suomi oli siihen aikaan maatalousyhteiskunta. Ahersivat pelloilla ja metsissä. Jokainen lakkopäivä olisi potkinut omaan nilkkaan.
    Luulen ymmärtäväni jotain. Mielestäni elinaikanani polkaistut lakot olivat kaikki turhia. Taloudellista edistystä ne eivät poikineet palkkoinakaan. Enimmäkseen ne olivat "näytön paikkoja". Lakoilla tavoiteltiin yhdistyspomojen vaikutusvallan osoittamista: Pyörät pystyttiin pysäyttämään.
Kommunistien ainoa tavoite ei ollut työläisen etu, vaan vallankumouksen tavoite. Mikä vallankumous tarkoitti neuvostokommunismia.

   Ensimmäinen mielikuva jäänyt veturimiesten lakoista. Lehdistä niistä voin lukea. Paperimiesten lakon uhista kertoivat. Monissa lakoissa osallistui etuoikeudettua väkeä, ei duunariköyhälistöä.       Heräsi kysymyksiä?
    Tässä kohtaa otan esille kirjapainoalan, etuoikeutettuja hekin olivat silloin. Istuin junassa Helsingin seudulla. Radiosta kuului lakkokiihkurin vuodatus, miten kirjapainon työntekijät jääneet jälkeen tuhat markkaa kuussa. Itse olisin tyytynyt tuhannen markan kukausipalkkaan. - Onpa kallispalkkaista väkeä?!
    Ajan rattaan pyöriminen alkoi kiihtyä juuri siihen aikaan. Digitaalikehitys ei käsitteenä ollut tajunnassani, mutta tekniikan kehitys vaikutti. Kukaan ei pystynyt kehityksen vauhtia ennustamaan, eikä sopeutumaan.
    En ollut näkemässä, enkä kokemassa, mutta jäi mieleeni lankoni Kari Kemppaisen kertomat. Kari oli oppipojasta kehittynyt faktoriksi. Kertoi viisaasta ammattiyhdistyksestä ja työnantajista. Tekniikka poisti työtehtäviä. Poistaa tänäkin päivänä. Nyt ei ole viisaita?! Ymmärsin niin, että työnantajapuoli ja tekijäpuoli joustivat. Työnantaja puoli lupasi jarruttaa irtisanomisia. Työntekijä puoli lupasi olla lakkoilematta. Myös olla vaatimatta suuria palkankorotuksia. Eivät pitänet suurta ääntä. Ay-aktiivi voi penätä: "Koskaan ei palkakorotukset olleet liian suuria!"  Eipä tosiaan, inflaation peikko haukkasi!         
    Kommunistit ajoivat vallankumousta. Demarit katkeroituivat yhden äänen tappiosta ja valitsijamiehillä kikkailusta presidentin vaalissa. Yhtä jalkaa yleislakkoon!
    Yleislakossa korostui "näytön paikka". "Todistimme, että me pystymme lamauttamaan Suomen."
Uskallan sanoa v 1956 yleislakkoa suurimmaksi typeryydeksi pitkiin aikoihin. Vain vahinkoa saatiin yhteiskunnalle. Taloudellista vahinkoa. Minkäänlaista edistystä ei tapahtunut. Ay-aktiivit mainostavat yleislakkoa suurena saavutuksena.  Vaatimattomiin aivoihini tuli uusi käsite: Virtuaalitodellisuus. Uskonnotkin ovat sitä.
    Satuin v 1956 olemaan Suonenjoella Eskelisen kaupassa. Eskelinen oli vaurastunut. Silloin hallitsi melkoista omaisuutta.  Työväkeä oli  kaksikymmentäneljä vierasta ja omia muutama. Lakon aikaan oli Kuopiossa Keskon tilaisuus. Eskelinen oli K-kauppias.  Pääsin mukaan kuskiksi, kun tiesivät minun voivan olla ilman alkoholia. Liikemiesklubin tiloissa anniskeltiin väkeviä.
    Huvittaa, kun kauppiaat eivät suinkaan ole "proletaareja". Pieni ristiriita koitui. Koko Eskelisen porukka oli kommunisteja. Ihan totta. Ja vielä, mikä myöhemmin selvisi, uskollisimpia stalinisteja.
    Tyypillistä minun u-tuuriani. En tiennyt etukäteen.
Liikemiesklubin tilaisuudessa luonnollisesti kauppiaat paheksuivat lakkoa. Pekka Eskelinen puolusti pontevasti työläisten oikeuksia. Suurta kinaa ei syntynyt, olivat kai viisaampia. Tilaisuus ei ollut puoluepoliittinen.  Pekka Eskelisen oli helppo puhua. Oma väkensä ei ollut lakossa. En minä, eikä monikaan yleensä myymälähenkiökunnasta koko maassa. Mitä Pekka Eskelinen olisi tuumannut, jos väkensä olisi lakkoillut?
    Pieni sivujuonne tuli. Matalouden harjoitajat julistivat toimituslakon. Naurettava hanke!?  Kahtena päivänä ei kaupassa ollut maitoa. Ei Eskelisen kaupassakaan. Niinä päivinä hain maitoa Matti Ylöseltä. Karjatilat eivät kaataneet lypsämiään maahan. Kovasti alkuun uhosivat. Mahdotontahan se oli. Järjetöntä.  Maitoa tuli.
     Mutta lakko jatkui mielettömän pitkään.

Ainoa lakon uhka, jota ymmärsin oli liikeapulaisten ajama. Liikeapulaisten palkat olivat surkeat. Eikä ylitöistä maksaneet. Tehtiin pitkää päivää. Sodan jälkeen oli tärkeää sotakorvausteollisuus. Palvelualat sivuseikka.  Liikeapulaisten lakkoa ei tarvinnut aloittaa. Liitto teki hyvää työtä. Sai oloihin huomattavaa kohennusta.

Tämä ei ole mikään kaunokirjallisuuden helmi. Mutta en korjaile.  Tämä on tajunnan virtaa, kuitenkin rehellistä. Olkoonpa vaikka vähemmän viisasta.


Kului tässä pari päivää. Kun kirjoitan, niin aina huomaan tekeleeni vajavaiseksi.  Työmarkkinapolitiikasta jäi mainitsematta oivallukseni. Silloin oli tavan mukaisen nokittelun jälkeen saatu "laiha" sopu. Toimittaja kysyi: "- Onko tämä ratkaisu inflatoorinen?  Harri Holkeri vastasi: "Niin inflatoorinen kuin olla voi!"
     Näin aikojen päästä on ymmärretävää, etten muista, oliko kysymys Holkerin aikaisesta, vai jostain toisesta?  Kuitenkin samantapainen tilanne, josta aprikoin:  - Minkähän takia työnantajapuoli suostui niinkin vähällä sopimukseen ja palkankorotukseen?  Melko lailla kuitenkin nokittelivat. Teatteriako?
Omalla vähäisellä ymmärryksellänikin tuntui selvältä, että ratkaisu oli pitkän päälle kestämätön.
Lupa on viisastua, tai paremmin sanottuna, ottaa opiksi. En ymmärtänyt siinä yhteydessä ottaa huomioon valuuttakurssien vaikutusta. Eivätkä Ay-pomot siitä puhuneet. Näyttelivät osansa ja ylpeilivät saavutuksella. Työläiset hyötyi? Ketkä hyötyivätkään? Ja sitä enemmän rikastuivat, mitä suuremmat palkankorotukset tingittiin ja inflaatio!
    Silmäni avautuivat pienyrittäjän sanomisesta. Hän myi tuotteitaan Saksaan. Vahvan valuutan maahan;
   "- Sain kurssivoittoa 85 000 mk."
Hypisteli vielä hyppysillään: "- Ihan ilman mitään, näin vaan".
    Siitä johtuen aloin aprikoimaan: Näin pieni yrittäjä hyötyi suunnilleen hyväpalkaisen työntekijän vuosikustannuksen verran.
    Miten paljon saivatkaan kurssivoittoja suuret vientiyritykset? Siinä auttoi osaltaan Suomen Ay-poliitikot. 

    

"Sukupuolineutraali"

Sukupuolineutraalista saarnaavat kuin jostain uskonnosta. IkiWanha väittää edelleen: sukupuolineutraalia ei ole meidän kaltaisesa joukossa. Eräiden lajien "työläiset" ja "sotilaat" kasvatetaan sukupuolettomiksi. Lisääntymisestä vastaavat muutamat yksilöt. Tietävätkö tutkijat, millä tavalla kasvatetaan Kuningattaret ja "kuhnijat"? Millä tavalla valitaan "kelvolliset"? Lajitovereillemme homma hoidetaan "kuohimalla". Semmoisiakin "tietäjiä" oli, jotka sanoivat naisesta: "Kuohittu mies".
   Nyt joku palokunta nimittää laitoksensa "sukupuolineutraaliksi" ikään kuin se olisi jokin hyve. Minä vaan kysyn: Onko se sukupuolineutraalia, kun miehillä ja naisilla on eri puku- ja suihkuhuoneet. Siinähän erotellaan. Eriarvoisuutta ja syrjintää.
   Syytän vouhottamisesta. Niin laitosta kuin mediaakin.
Ei tämä palokunta keksinyt mitään uutta. Ohemäen kansakoulussa oli ulkohuussit erikseen opettajille, tytöille ja pojille. Joka paikassa matkani varrella oli naisille ja miehille.
   Edistyneen palokunnan tapa oli kaikkialla. Jos ollaan sukupuolineutraaleja ja "saman arvoisia", silloin kaikki ihmiset pesee ja pukee samoissa tiloissa. Mutta joka tapauksessa miehet ovat miehiä (jos ovat?) ja naiset naisia. Tytöt tyttöjä ja pojat poikia. Muuta väittävät ovat tuskin "täyspäisiä".
    Kun sanoin: Nainen, siihen ei sisälly "rasismia", vaan nöyrää kunnioitusta.
   Tätä "uskontoani" en muuta.

Hiljaista kitumista

Pieni sairauden poikanen saattoi sittenkin olla influenssan tapainen, vaikka ei tuntunutkaan reisien juilimisena. Tuntui menneen ohi kolmessa vuorokaudessa, kuten yleensä. Kun en tuntenut itseäni sairaaksi, toimin kuten yleensä. kävin ulkona ja uimahallissa. en jaksanut uida kuin satasen. Lepäilin päiviä. kun ei tuntunut pahalle, menin uimaan. En kunnolla jaksanut. Kun ei itse tunne, onko sairaampi vai terveempi, en liikaa varonut. Lepäilin välillä muutamia päiviä. Monta päivää pysyin sisällä. Eilen en käynyt uimassa. Nyt ei tunnu pahalta, menen hallille.
    Tavallisesti, kun rasitusta ei tule ilmaantuu unettomuutta. Viime aikoina olen nukkunut epätavallisen paljon. Joskus kuitenkin katkonaisesti elintoimintojen vaatimuksesta.
   Normaalisti torjun unettomuutta riittävällä liikunnalla rasittamalla. Nyt en siihen pysty sairailla jaloilla. Nyt väsyttää uiminenkin. Jonain aamuna saatan nukkua yhdeksään. Semmoisen päivän iltana
saatan huolestua nukkumisesta. Menin sänkyyn yhdeltätoista. Nukahdin ilmeisesti pian, koska en muista valvomisesta, enkä ajatusten ruuhkasta. Kusiherätys tuli kahdeltatoista. En varmaankaan valvonut pitkään. Seuraava valpastuminen kahden maissa. Ilmeisesti nukahdin nopeasti. Seuraavan kerran näytti kello puoli viittä. Käväisin asialla ja painuin pehkuihin. Tämmöisessä tapauksessa on normaalisti kriittinen vaihe, unen saannin vaikeus jopa kahdeksi - kolmeksi tunniksi. Sitä pelkäsin, kun en heti nukkunut. Käytän siihen keinoa, vaikka aamu oli niinkin pitkällä. Nousin ylös kello viisi.
Panin kattilan liedelle. Puurotarvikkeet siksi aikaa, kun näkyi poreilu kiehumisen alkamisen merkiksi. Virta poikki, kansi päälle ja hautumaan. Sitten sängyn päälle selälleen ja käpälät seinälle. Kymmenen - viisitoista minuutia ja hautuneen puuron kimpuun. Syötyä peiton alle pötkälleen. Kömmin ylös, vilkaisin kelloa, Yllätys, yllätys -  puoli yhdeksän!? 
  Jonain yönä olin nukkumisen hoteilla kymmenenkin tuntia. Eikä katkoja enempää kuin yhteensä tunti.  Jos enempi lojuu, alkaa jo hautumaan.
   Viiden maissa heränneenä tuntuu usein virkeältä. Myöhään nukkuneena väsymys on voimakkaampi. 

Tämöistä en kerro kasvokkain kellekään. Siitä vain seuraisi moite: "Miksi et lääkäriin?"  Miksi menisin, kun on selvää, ettei ole tarvis.  Rokotusta en ota, kun ei ole varmaa, kumpi rasittaa enemmän: rokotus vai influenssa? Kuolemakin tulee, jos ei heti, kuitenkin lähitulevaisuudessa.

Paikallislehteen pränttäsin mitä käki ennusti. Sen mukaan saavun portille tulevana kesänä.
Netistä luin tilastonikkarien laskelmat elinajan odotuksesta ja pituuksista. Mitä käyttäneet perusteina, kun kirjaisin syntymäaikani? Sen perusteella sanovat kuolinpäiväkseni 12 maaliskuuta 2024.
Joka elää, näkee kumpi ennusti lähemmäksi: käki vai tilasto? Kumpikin voi olla yhtälailla oikeassa kuin väärässäkin. Itse en aio siihen vaikuttaa, enkä jouduttaa. Enkä voi estää, mutta ei tarvitsekaan.

Tärkeitä uutisia

Suomen kansan pitää ehdottomasti tietää. Niin mitä? Että Iso-Tero aikoo lakata piehtaroimasta heittoalustalla ja tähtiartisti Frederik lakkaa levittämästä äänisaastetta. Tämmöiset uutiset pukkaavat esille Ylen raikkaasta paketista. Minkä verran moisilla ilmoituksilla on vaikutusta valtakunnan hyvinvointiin?
   Yritän seurata yleisiä asioita median välityksellä. Tosin on yks hailee, seuraako meikäläinen tai tietääkö ja ymmärtääkö mitään?
   Mutta kun "valtiopäivillä on päätetty, että erkkikin..."
   Se vaan on niin, että erkki ja Ylen toimitus fanittavat eri asioita. Tuon silpun joukosta löytyy vaivoin asiaa. Enimmäkseen juoruiksi luokiteltavaa.

Sairas vanhus

Kolme viikkoa. Arvelin kolme päivää potemista riittää. Kun en itseäni kovin sairaaksi tuntenut. Sen tajusin, että pysyin möksässä. En haikaillut uimahallille. Kolmen vuorokauden kuluttua tapahtui muutos. Nenä yltyi vuotamaan aivan noronaan. Visva valui suuhun asti. Yöllä takertunut parransänkeen, kuivahtanut siihen. Unenpöpperössä raapaisun jälki punoitti. Pientä kirvelyä. Nenän vuoto ei kestänyt pitkään, vain muutaman vuorokauden. Viikon vaihde siinä kului. Seuraavana lauantaina hurjastelin lempyyn tansseihin, vaikka leposyke oli 63 . Mutta kun ei ollut korkeaa verenpainetta luulin olevani terveempi. Olin huono kuntoinen. Kävin uimahallillla. määräsin itseni lepoon viikon vaihteeksi. Kolmas viiko meni. Kävin uimassa, ehkä se oli väärin. Rauhoitin kolmannen viikon vaihteen. Maanantaina ja tiistaina kävin uimassa. En tuntenut sairauden oireita. Kuitenkin uskalsin uida vain vähän. Tiistaina katsoin parhaaksi, että jätän keskiviikon uinnin väliin.
Tänään on se keskiviikko. Nukuin älyttömiä määriä. Pelkäsin unettomuutta seuravina iltoina. Eikö mitä? Nukuin yllättävän nopeasti. Eilisiltanakin, vaikka nukuin aamusella pitkään. Jotain yksitoista muistan kellomäärän. Heräsin varttia yli neljän. Outo olo ja sairauden tuntu. Kun en heti nukahda, nousen käppäilemään. Keitin puuron. Puuron jälkeen menin "lojumaan". Kello näyttti viittä. Seuraavan kerran katsoin kelloa: puoli yhdeksän! Olin vetäissyt muutamien tuntien syvät nokoset. Eikä sairautta tuntunut.   Pränttään verenpainelukemat.

Eilisiltana    135   76   52 .    Tänä aamuna   144  75   47 .

Eivät nuo huonosta kerro.  Semmoinen uskomus iskostunut, että sykkeen mittaus kertoo minun kuntoni parhaiten.

Noudatan aikomustani, lepäilen.     

Vanhusten lääkitys

Ylen netissä ovat huolissaan lääkeohjeiden noudattamisesta. Minä olen huolissani tarpeettomasta lääkityksestä. Lääkkeiden määräys on välttämätöntä tarvittaessa. Mutta huoli pitäisi kantaa lääkityksen lopettamisesta, kun lääkkeet eivät enää ole hyödyksi. Sitä eivät näytä ottavan huomioon, että tarvitseeko enää?  Sellainen käytäntö näyttää olevan vallalla, että lääkettä pitää ottaa viimeiseen tappiin.
   Varoittavat kuolemasta. Kuolleisuus on sata prosenttia. Minäki kuolen, ehkä hyvinkin pian. Entä sitten? Kun kuolen, niin sittenhän kuolen. Varsinaisia lääkkeitä en syö. Suonenvedot pysyvät poissa magnesiumilla. Kun unohdan, niin kipristely tulee. Joku vanhushoitaja suositeli sinkkiä. Epäsäännöllisesti jotain vitamiinia, ceetä tai deetä. Ehkä moni?
   Valkosipuli pitää poskiontelon selvänä. Nokkonen hoitaa hemoglobiinia. Nyt saa kaupasta tuoretta inkivääriä. Sen vaikutuksista on jotain jäänyt mieleen.

Entä lääkkeet?  Vaivat: Sepelvaltimotauti ja ohitusleikkaus v 1998. Siitä on 21 vuotta. Eturauhsvaivoihin esitin lääkäri Poikoselle saadakseni lääkettä: Zokor. En tarkista lääkkeen nimeä. Se piti olla Amerikan ihmelääkettä. Vain erikoislääkärien määrättävissä. Lupasivat sitten vapaammaksi. Niinpä minäkin sain ja söin pirullisen kallista lääkettä, josta hyötyivät vain lääkkeen kehittäjät, eivät potilaat, en minäkään, vaikka uskoin. Ei auttanut usko. Ei auta loitsu, eikä rukous. Paheni vain.

Näistä olen kirjoitellut. Tämä on vanhan kertausta. Sairaalassa söin Emconcordia. Beetasalpaajaa. Matalan sykkeen takia jättivät pois kotiuttamisen jälkeen. Sydämeni oli ymällä. Sykki omituiseen tahtiin. Jälkitarkastuksessa lääkäri määräsi sen otettavaksi. Syke tasoittui. Leposyke 39. Sykki niin täsmällisesti, että olisi voinut mitata aikaa. Mutta en pystynyt kuntoilemaan tarpeeksi. UKK-kävelytestissä nousi syke 93:en. Terveempänä ollessa: 120.
   Jälkitarkastus oli 3 kk . 1 vuosi leikkaksesta, lääkäri suoritti jotain tutkimusta, kansain välistä. Sille lääkärille valitin ilmiöstä. Lääkäri plarasi tilaston ja oman tutkimuksensa perusteella hetken harkittuaan sanoi: "- Ei se ole välttämätöntä.!  Fiksu lääkäri! Sillä hetkellä tämäkin lääke oli melko hintavaa. Annoin jäljelle jääneet Olkkosen emännälle, hänellä oli se lääkitys.  Herää epäilys, ettei moni lääkäri olisi edes kuunnellut, saati ottanut huomioon.  Olotilani muuttui normaalimmaksi. Itse asiassa hyväksi.  Primaspan aiheutaa veren vuotoa. Kävin oireiden takia Mehiläisessä. Taisi olla täysin turha käynti. Oman kokemukseni ja lukemani tiedon perusteella myöhemmin ymmärsin: - Se oli vain anemia: Primaspan.  Veren vuodon takia makailin KYS:issä. Huuhtelivat ja lisäsivät. 
Jaloissakin on sairaus. Päälle päin näkyy ihonalaisina veren purkauksina ja suoni kohjuina. Olen ajatellut hyytymisiä ja yrittänyt hyytymisen estoa: Primaspania. Olin aikoja ottamatta, mutta vuoden alussa kokeilin 3 pilleriä viikossa. Kustessa näytti tulevan vain pelkkää verta. En syö sitä enää koskaan.
   Unohtui mainita, että määräys oli aamulla tyhjään vatsaan. Se oli väärin. sitten kokeilin ruuan yhteydessä, kun kuulin jollekin annettu semoinen ohje. Ei tullut paremmaksi. Suolistoni ei hyväksy.

En syö lääkkeitä, enkä noudata ravintosuosituksia. Ajokortin yhteydessä olin samalla kontrollissa.
Mitäs sanoikaan lääkäri Sinikka Kuusisto?
 --- Vielä on urheilijan sydän; syke 49 ja ruokavalio oikein, koska veriarvot ovat kohdallaan.
Sen jälkeen en käynyt kontrollissa, siitä on kaksi ja puoli vuotta.

Omien ratkaisujeni takia en ainakaan kuollut. Kummasti vain auttoivat.
          

Maan puolustuksesta

Saan kirjoittaa mitä tahansa, harva lukee näitä. Siitä en turhaudu, kirjoitan silti. Pieni itu herää aivoissani. Jospa kirjoittaisin entistä laajemmin.
Perusta tulee olla asevelvollisuus samoin kun tähänkin asti. Jyrkkä EI! Naisten asevelvollisuudelle. Naiset tekivät viime sodissa sankaritekoja omien mahdollisuuksiensa rajoissa, usein jopa yli voimiensa. Toiminnan tarve ja mahdollisuus on rajaton. Vapaaehtoisuus riittää. Halutessaan voivat käydä rauhan ajan asevelvollisuuden. Kun henkilöllä ei ole motiivia, tai heikot kyvyt, menisi pakollisena käytetty aika hukkaan. Opiskelu tärkeämpää.

Ajattelen kauhulla tilannetta jossa Nainen räjäytetään tuusan nuuskaksi kranaatin ruokana. Nainen on elämän säilyttäjä. Entä sota? Määrittelevät mikä on sotarikos?  Sota on rikos ihmisyyttä vastaan. Sotaharjoitusten sijasta pitäisi harjoitella RAUHAA ! Rauhan sanoman levittäjiä on vähän. Sotahulluja on liikaa. Suomen poliitikoissa on kolme Niinistöä. Presidentti Sauli vaikuttaa harkitsevalta. Yksi on vihertävä. "Sadan hävittäjän" Jussi on mielestäni sotahullu. Uskonnot ovat olevinaan hyvää tarkoittavia. Uskonnot keksittiin kansojen hallintaa varten. Islamin "veren jalan jälki" pelottaa. Sosialismin "korkein aste" komunismi kylvi suunnattomasti kauhua. Uskontoon verrattavana kommunismia voi pitää. Entä Natsit ja Fasistit.  Sama sävel: "Usko, tai kuolet!"    Ainakin menetät oikeuksiasi.

Ja taas?! Tänä pänä töllöttimessä taas mainittiin Naisten asvelvollisuus, tosin verhosivat sen sanan: kutsunta, taakse. Ovat olevinaan nykyaikaisia ja edistyksellisiä. Hyvänen aika! Ei,  ei  ja vielä kerran: Ei!  Eivät ajattele todelliselta kantilta. Rauhanajan asevelvollisuus menee vielä leikkinä, mutta SOTA! Sota ei ole leikin asia. Ajatelkaa, miltä tuntuu, jos tyttäriesi riekaleita kerätään kentältä laatikoihin!

Kun olin nuori, lauloivat "kaunis on kuolla...."  "nuorukaisena kuolla kuuluu...."  IkiWanha sanoo:
Ei kuulu!  Sitäkö varten kasvatetaan aikuiseksi?  Nuoren naisen ei kuulu kuolla!  Naisten asevelvollisuuden pakolliseksi haluavat eivät ajattele sodan kauheuksia, joihin en toivo naisten joutuvan. En itsenikään!

Miesten asevelvollisuus tarvitaan. Ikävä kyllä. Ihminen on semmoinen "jumalan kuva", joka ei toimi järkevästi. Jostain jäänyt mieleen määritelmä, "järkevä olento".

Ihminen ei ole edes "inhimillinen".  Ihminen on julma, kateellinen, ahne, häikäilemätön alistaja, vallan haluinen, sortaja..... Ei minulla riitä määritelmät. Yheksääkymmentä sorttia.

Ohemäen kansakoulun historian tunnilla käsiteltiin vain sotia. Kirjan kannessa teksti: Suomen Historia. Suomenko?  Sehän oli Ruotsin historiaa! Enimmäkseen sotia ja kuninkaita. Hyvät kuninkaat voittivat sotia. Huonot kuninkaat menettivät voiton hedelmiä. Kolmikymmen vuotinen sota meni huimasti yli ymmärrykseni. Ymmärrys kehittyy, jos kehittyy. Kummasti vaan löytyy yhtymäkohtia. Suomalaisetkin olivat mukana sotimassa "Paavin uskoisia vastaan." ????!!!! "Jumalan sotilaita!"
Islamistiset valtiot Iran ja Irak sotivat.  Joukot olivat "jumalan sotilaita". Vastapuolen sotilaiden surmaamisesta lupasivat pääsyn paratiisiin.

Kansakoulun kävin sota-aikana.  Isänmallisuus ymmärrettiin sotimisen kautta. Opettaja Ida Remes oli Isänmaallinen. Ihaili sotilaita. Kolmikymmen vuotisessa sodassa käytetystä taktiikasta piirsi liitutaululle kaavion (pirtäisin sen tähän, mutta digitaitoni ei riitä) mukaan joukot ryhmitettiin siten, että keskellä oli suuri neliö, vasemmalla ja oikealla puolella pienemmät suorakaiteet: pääjoukko ja vasen ja oikea siiipi. (sivusta)

Vasen siipi teki ensiksi rynnäkön, oikea siipi hyökkäsi sen jälkeen. Vastustaja heikentyi ja pääjoukko, kuninkaan johdolla otti "homman haltuun".
Vasen siipi muodostui suomalaisista.  Miksi??  Opettaja Ida Remeksen mukaan siksi, kun olivat urhoollisia?  Erkki oli nuori ja uskoi. Uskoi senkin propakandan että yksi suomalainen sotilas vastaa kymmentä ryssää. Huomattiin, ettei vastaa ainakaan yhtätoista.

Huomattavasti ennen armeijaikää kehittyi ymmärrys. Ruotsin kuningas ei säälinyt suomalaisia. Ensimmäisessä rynnäkössä koitui suurimmat tappiot!

Suomella oli EU-komissaari, Olli Rehn. Laajentumiskomisaari. Entisten sosialististen vasallien liittäminen poikii ikäviä. Olli Rehnin laajentaminen loppui onneksi Turkkiin. Semmoinen käsitys on, että jotkut odottivat Turkin EU-jäsenyyttä. Ja siinä hommassa Olli Rehn?! Siinä vaiheessa kirjoitin johonkin, ehkä "tuuleen". Nihkeä käsitykseni oli aiheellinen. Epäilys!  Aikoinaan epäilin EU-n menestystä taipaleellaan. "--- Se on niin sekainen seurakunta...."  Arvioni allekirjoitan edelleen. Joku kirjoittaa: "Eurooppa on ollut epäjärjestyksessä vuodesta 1914 alkaen". Mielestäni on edelleen. Kun tarkastellaan kriittisesti "brexitin" sekavuutta, on vaikea kuvitella, että siinä puuhastelisivat täysjärkiset ihmiset.

Turkkia arvostelin, mutta en kuvitellut itseään kunnioittavan valtion ryhtyvän moiseen typeryyteen, joka on inhimillinen ja kansainvälinen vääryys, "rikos ihmisyyttä ..." SOTARIKOS.

"Ei mitään uutta..." En ole kenenkään havainnut yhtymäkohtia. Stalin halusi suojella jotakin. Stalin otti palan Suomea. Olisi mieluusti haukannut kokonaan. Turkki suojelee jotakin ja haluaa aluetta Syyrialta. Keneltä? Kurdeilta!

En ole auktoriteetti ja pitävät minua typeränä, ehkä aiheesta. Kummasti vaan ounasteluni joskus kuitenkin osuvat sinne päin.

Tietoni ja tietämättömyyteni perustuu julkisuuteen tulleeseen tietämykseen, jota opin seulomaan liian myöhään. Vuosikymmenien kuluessa olen tullut ajatukseen, että Kurdit ovat ainoa ryhmä niillä nurkkakunnilla. Ainoa ryhmä, joka pystyy organisoituun toimintaan. Omahyväisydessäni luulen arvioineeni oikein.

Media ei kerro, että Kurdeilla ei ole omaa valtiota ja ovat syrjittyjä ja sorrettuja. Kaikilla ei ole samaa jumalaa. Israelin valtio laaditiin maailman omantunnon vaatimuksesta. Palestiinalaiset karkoitettiin asuinsijoiltaan leireihin. En voi ymmärtää sen oikeutusta. Oliko Stalinilla oikeutus? Oliko ???? Onko Turkilla oikeutus? Olivatko suomalaiset talvisodassa terroristeja? Olivatko palestiinalaiset teroristeja? Turkki sanoo Kurdeja terroristeiksi. Kurdeilla ei ole omaa maata.

Paasikivi joutui vaikeana aikana sijaiskärsijäksi, koska muita "haluttomia?, "kyvyttömiä" ei ollut.
Paasikiven motiivi oli välttää Suomea "onnetomalta sissisodalta", parempi myöntyä.
Saanen luvan "irvailla"? Syyriassa mainitsivat sissisodan mahdollisuutta.

Mitä varten näitä? Siksi että aina löytyy yhtymäkohtia. Aina on suuria ja pieniä. Suuren oikeus on suuri. Pienen oikeus on pieni.

Vilkaisin edellä olevaa. Sekavasti präntätty. En ryhdy peukaloimaan. "Kirjoitin minkä..." Perusajatuksen takana olen edelleen, mutta ymmärtääkö kukaan?

Hävittäjien hankinnan yhteydessä mainitsi joku: "pelotteena..." !!!??? Voi pyhä yksinkertaisuus?! Kuka Suomea pelkää? Kenen pitäisi pelätä? Vastatkoon viisaammat. Olisin kovin onnellinen ja ylpeä, kunhan joku kunnioittaisi. Siihen suntaan soisin johtajiemme pyrkivän. Aivoissani piilee tömuhiukkasen kokoinen aavistus; ehkä joku sittenkin.

Suomi tarvitsee nykyisen kaltaisen puolustuksen. Tarvitsee myös politiikan. Tarkoitan politiikalla ehkäistämistä. Ei uhmakkuutta, eikä mielistelyä. Näytämme ulospäin vain tarpeelliseksi katsomamme. (Onko meillä näytettävää?)  Myyttien hyväksikäyttö kannattaisi. Minun mielestäni.
Suomalaiset keräsivät kentältä kaatuneet mahdollisuuksien mukaan.  Tarinoiden mukaan hyökkääjät ihmetelleet, kun ei nähneet ruumiita rajun tulituksen jäljiltä. Tapahtumiin verrattuna uhreja oli kovin vähän. Eivätkö ne kuolekaan?
   Venäjän kielisessä sotamuistelmissa sanoo Upseeri: "-Suomalaiset taistelevat sitkeästi omalla maallaan."  Kyseisen paikan Venäjän kielisestä paikan nimestä en pystynyt paikantamaan. Päättelemällä tulin tulokseen: Ilomantsi. Sieltä on järkyttävää kerrottavaa. Kunpa tämän kaltaiset myytit eläisivät. Myytit useimmiten liioittelevat. Sitä voi käyttää hyväkseen. Propagandassa. 

Mitä Suomi tarvitsee? Ei tarvitse uusia hävittäjiä. Olkoot miten uusinta tekniikkaa, mutta kun ne ovat vanhentuneita jo syntyessään.  Jolla on korvat...  Minun pienet korvani kuulivat papparaisten puhetta. Papparaisten, jotka olivat piipahtaneet Tsaarin armeijassa. Puntaroivat mahdollisuuksia samaan tapaan kuin nykyään jääkiekko-otteluja. Talvisodan aikaan tiesivät: "nykyisessä sodassa ei ratsuväellä ole mitään tekemistä". Tosiasiahan se.  Jatkosodan alussa laskeskelivat Saksan liittolaismaiden väkilukuja. Heidän mielestään Saksa oli vahvoilla ja Suomi hyvässä seurassa. "Hitlerin sateenvarjon alla". Väärä päätelmä. Pienet korvat kuuli, mutta aivot vielä kehittymättömät. Yhdeksän vuotiset korven kasvattamat aivot ei pystyneet arvioimaan.

Pelkästään "kovien" varaan ei pidä jäädä. Aineettomat aseet hyödyttää.

Viime aikojen politiikka näyttää ajautuneen sivuraiteelle. Varuskuntien lakkauttamiseen suhtaudun eri mielellä. Liittyy moneenkin. Mainitsin aineettomat. Varuskunta on ainetta. Mutta lisäksi näkyvyys ja tunnearvo kansalaisille. Puolustusvoimat ovat lähellä, kanssamme. Siellä näemme poikiamme ja tyttäriämme.

Hävittäjiä emme tarvitse. Tarvitsemme ihmisiä. Tarvitsemme kalustoa, jolla voimme liikutella nopeasti isojakin joukkoja. Varuskunnat kokoovat nopeasti alueltaan. Moni varuskunta samanaikaisesti.

Merivoimat ovat ajattelukykyni ulottumattomissa. En osaa paneutua.
Ilmatorjunta tarvitaan. Tehokas. Hävittäjien käyttö ilmatorjunnassa tuntuu kovin kalliilta ja tarpeettomalta.
Uusimmatkin hävittäjät ovat vanhentuneita maanpuolustukseen.
Nyrkki, kivi, puukko, tappara, miekka, kivääri, ratsuväki jne, ovat vuorollaan vanhentuneita, vaikka aikanaan vallankumouksellisia.
    Edellisten hävittäjien hankinnan aikaan ei sanavarastossani ollut sanaa: Kyberpuolustus. Sen sijasta käytin määritelmää: Elektroniikka. Nyt lisään; digidalisaatio. Siihen suuntaan!   
 
Avainasemassa pitää olla kertausharjoitukset. Varuskuntien toimesta.

Kasvoin savolaisessa korvessa. Köyhyydessä ja tyhmyyden ympärillä. Silloin en nähnyt untakaan, että joskus kirjoittelen tämmöisiä. En silloinkaan kun läksin hevosvetoisesta kirveen ja pokasahan kulttuurista Joroisiin Mustosen lihakauppaan. Lihakaupassakin tekniikka käsitti lihamyllyn. Teurastaessa käytettiin käsiasetta. Uutena tuli kahvimylly.
Semmoiselta pohjalta asevelvolliseksi tykistöön. Tekniikkalaji. Siltä ajalta en ole paljon kertoillut. Joskus erehtynyt jotain, arvostelevat; kauhea pinko!  Miten ujo introvertti voi olla pinko? No nuohan ovat sivuseikkoja.
Tähän teemaan liittyy, etten joutunut kertausharjoituksiin. Saamani ja hyvin omaksuttu koulutukseni vanheni nopeasti. Tekniikka kehittyi.
Suomen sotahullut vain elävät unessa. Sotakoneiden lumoissa. Eivät näytä ymmärtävän, että kaikki muuttuu nopeasti, liiankin nopeasti.

Kirjoitteluni on sekavaa, olkoon.

Vielä loppukanetti, ennenkin lausumani: Suomen sotakoneiden ei pidä pommittaa tai räjäyttää minkään  maan alueella, ei oman maan, eikä vieraan maan.

Täytyy pitää huoli, ettei tule alueellemme "vihreitä miehiä".
 

Veren paineita

Muutamia mittauksia panut paperin reunaan. seurannan vuoksi pränttään ne tähän säilymään.

148  86   47  -  160  78  47  -   143  75   51  -   147  71  52   -   157  79  54   -   145  77  53   - 

149  90  62  =  kait pieni sairauden poikanen. Korkea syke.

Estonia

Kehusmaan verstassa soi radio. En jaksanut ymmärtää, miksi nelikympiset tyotätekevät kuuntelivat Radio Mafiaa?! Mielestäni pelkkää törkyä. Aaamulla läksivät keikoille. Jäin yksin. Nautin rauhasta. Käänsin radion ykköselle. Rauhallisen olotilan katkaisi pysäyttävä uutinen:  "Laiva uponnut! kahdeksansataa ihmistä mukana .... "  Nyt muistelivat vuosipäivää.

Sattumaa muistin jälkeenpäin. Vähän aikaisemmin matkustin autolla Ruotsiin. Laivassa oli vähän matkustajia. Autokansi lähes tyhjä. Laiva läksi pian. Vaimo meni heti hyttiin. Minä, iänikuinen tarkkailija, jäin katselemaan. Merellä matkustaessa ajattelen joka kerta turvallisuutta. En epäillyt kylkien kestävyyttä, mutta ajattelin voimaa, millä vesi painaa kylkiä. Luotin kylkien materiaalin riittävän lujaksi.

Kaikkeen laivassa en luottanut näkemäni perusteella. Epäilykseen oli aihetta. Laiva oli jonkin numeron Diana. Saksassa rakennettu. En katsonut aiheelliseksi ottaa selvää. Siitä kertoi media. Mutta minun tajuntaani ei jäänyt, oliko Diana Estonia, vai sisaralus? Onnettomuus näytti samaan viittavan tosiasian, mihin huomioni kiintyi aivan itsestään, sen kummemmin puntaroimatta.

Kiinittyikö kenenkään huomio, kun vedessä ei näkynyt muita pelastusaluksia, kuin ne pienet värkit, joihin mahtui liian vähän hädässä?
Laivassa oli riittävästi pelastusveneitä. Melko isoja. Mutta?!  Ne roikkuivat korkealla. En uskalla arvioida korkeutta. Havaintoon ei tarvinnut meriosaamista. Työläisen järki esitti ihmetyksen: --- Noita on mahdoton saada nopeasti käyttöön, jos (kun) tarvitaan?
Televisokuvissa nähdyt kelluvat olivat saatavilla kannen päällä. Niitä ei tietenkään ollut riittävästi.

Kuvissa en nähnyt yhtään varsinaista pelastusvenettä. Ne roikkuivat edelleen kiinnityksissään, eikä pelastaneet ketään. Ei niitä saatu käyttöön hätätilanteessa.

Hyttiosastolla äimistelin. Hyttien sijoittelussa ei ollut järkeä. Sokkeloinen labyrintti oli eksyttävä. Pakosta tuli mieleen: -- Täältä on mahdoton osua oikealle reitille, jos jotain sattuu. Onnettomuuden jälkeen en voinut olla kuvittelematta tilannetta katastrofin tilanteessa. Jos olisin itse....? Jossitteluahan se oli. Joku olisi vakuuttanut turvalliseksi. Sitähän koko laiva normaalisti olikin.

Jostain syystä katselin tarkemmin ajosillan kiinnitystä. Kauemmas en nähnyt varsinaisia oven salpoja, mutta huomioin paksut puomit vahvikkeena sisäpuolella. Juuri siitä osasta vesi tulvi sisälle. Sellaista en uskonut tapahtuvaksi. En voinut kuvitella.

Pientä häikkää

Viikon vaihteessa pientä häikkää. Sairaan tuntu. Kurkkukipu. Väsymys. Sekava unen saanti. Kuumetta ei näkynyt mittarissa. Mittasin vasta päivien päästä. Ei influessan tuntua reisissä. Uimassa kävin vasta keskiviikkona ja torstaina.

Eilisiltana painuin pehkuihin ennen kymmentä. Ei ole muistikuvaa valvomisesta. Kun en pysty treenamalla rauhottamaan, tuppaa valvottamaan joskus  pitkäänkin. Unen saamiseksi joudun usein kömpimään sängystä tekemään temppuja, sitten nukahdan.

En muista valvomista. ehkä ei ollut pitkään. Heräsin kuselle. Paljonkohan kello?  Vasta kaksitoista? tuleeko kunnolla unta? Tuli ilmeisesti melko pian. Seuraava herätys kello kaksi. Luultavasti nukuin melko pian, koska heräsin viideltä. Usein en saa unta siinä tapauksessa. Silloin rupean puuron keittoon. Nyt kuitenkin menin sänkyyn ja nukahdin heti. Heräsin virkeän tuntuisena. Kello varmaan kuusi, luulin, mutta olikin jo kahdeksan! Tulipa nukuttua! Heräämisjaksot olivat lyhyitä. Olo tuntui hyvältä.

Tapani mukaan pidin virtaa puurokattilan alla siksi kun alkaa kiehumaan juuri ja juuri. katkaisin ja kiehahtamisen loputtua panen kattilaan kannen, jätän hautumaan. Siinä vaiheessa yleensä menen sängyn päälle ja nostan jalat seinälle. Nyt poikkesin rutiinista ja mittasin veren paineita.
Poikkeavaa en tuntenut. Vain syke ranteessa hiukan tavallista nopeampi.

Tämän aamun lukemat:  149  90  62.  En huolestu. Ensimmäinen luku 149 on tavallinen. Toinen lukema 90 on korkea. Samoin syke 62 on tavallista korkeampi. Siis en ole tarävimmilläni.
Vaihtelevaa.
Vertailun vuoksi kaksi muistiin pantua.  148  86  47.       160  78  47 .
Kekkosen päiväkirjasta   160  90  72.

Tänään perjantaina menen uimahallille. Lauantaina on kiinni. 

Asiakas palvelu. Huijausyritys

Käytin ensimmäistä Toyotaani ja toistakin, huolletavana Miettisen korjaamolla. Hoitivat asiallisesti. Työssä ei ollut sanan sijaa. Laskun maksoin autoa hakiessani semmoisella summalla, minkä paperiin panivat. Olin tyytyväinen.
   Kuinka sattuikaan? Keväällä -18 vein autoni siinä tarkoituksessa, että katsastan. Virallinen aika on nykyään erilainen. Numeron mukaan piti katsastaa heinäkuussa. Lupa katsataa myös 4 kuukautta aikaisemmin. Joka kerran aloitin katsastukseen valmistautumisen mahdollisimman aikaisin, maalis-huhtikuussa. Vanhoissa autoissa löytyy yllätyksiä. Sikäli hyvä menettely, voin samalla hoitaa vuotuisen mootoriöljyn vaihdon ja kesärenkaiden vaihdon.

Entäs nyt? Miettinen ei halunnut tehdä tarpeellisia. Vetkutteli: "- Onhan tässä aikaa". ?! Huomattava vika oli vakaajatangon kumi. Miettinen selitti sitä  vaikeaksi tehdä, että kuulosti mahdottomalta. Sanoi heidän tehneen sellaisen yhden kerran. Jätti sanomatta, etteivät he toista kertaa tee.  Painotti erityisesti: "--- viimeistään se tyssää ruosteisiin jarrulevyihin" ?! Puhui potaskaa. Tiedän, että tämän jarulevyt ei maksa hunajaa, eikä asennustyö vaadi korkeaa osaamista!
   Kaksi nuorta penkillä istuvaa miestä hymyilytti merkitsevästi. Oikeastaan, virnuilivat ivallisesti. Maestro luetteli suuren määrän vikoja. Eikä ottanut ajokkiani käsittelyyn.

En ole tuonut esille, että olen entinen ammattilainen. Semmoiset viat havaitsen jo ajaessani. Varmistaakseni asian, kävin itse "katsastamassa". Tarkastukseni perusteella vein auton niine hyvineen suoraan katsastukseen. Muita vikoja ei ollut, vain se vakaajatangon kumi. Semmoinen todellinen tuli esiin: Ruostunut jaruputki ratkesi katsatuksessa. Jarruputki korjattiin ja leima paperiin. Ei korjattu Miettisellä.

Viime keväänä en ajatellutkaan Miettisen korjaamoa. Tiesin, ettei vikoja ainakaan paljon ole. Vein Teboilille. Sovimme toimenpiteet: Öljyn vaihto, kesärenkaat, vakaajatangon kumit, kaksi ja pakokaasutesti. Mainitsin ohjaustehostimen viserryksestä. Tarvitsi kaksi hihnaa.
Kustansi tarvikkeineen 240 € . Sillä hinnalla sellaisia toimenpiteitä, joita Miettinen katsoi hankaliksi.
Ihmettelin "vallan kauhiasti" Miettisen aivoituksia?  Mikä nyt on vialla? Auto vai minä?
Auto läpäisi katsastuksen huomautuksitta vieläkin.

Vasta nyt syksyn korvalla selvisi, havaitsin  paperista, että auto on katsastettava 21 04 2019.
Tarkoittaa sitä, että, viime keväänä ollut sama päivä ja kuukausi. Minä en sitä tiennyt, mutta Miettinen nähnyt paperista! Mietinen huomannut, että minä en tiedä katsatusaikojen muuttumista.   

 En unissanikaan uskonut, enkä arvannut noin härskiä huijausyritystä. Metinen halusi minun "käryävän" katsastamattomalla ajamisesta.

Enkä osaa kuvitella, millaisen laskun Miettinen siinä tapauksessa laatisi. Katsastuskelpoiseen
autoon.

Tässäkin ilmeni monta kertaa havaitsemani, joka korpeaa hiukan: Älyni aliarvioidaan rankasti. 

Poliitikkojen taloudenpito?

Politikkojen taloudenpito on hävitetty luonnonvara?!  Puoluejohtaja Katri Kulmunin puhetta en halunnut kuunnella. Poliitikkojen puheisiin olen lopen kyllästynyt. Lööpistä näkyy kulmunin puheen aihe. Tähän asti Kulmunin suurin huoli oli keskustapuolueen gallubin kehittäminen. Galubit kohoavat korkeuksiin opositiossa. Hallituksessa suosio laskee. Keskustan suosio suorastaan romahti.
    Lööppi kertoo Kulmunin sanomana tärkeimmäksi tehtäväksi talouden. Ei taida onnistua? Kukas viljelikään totuutta: "Kyllä kansa tietää"?  IkiWanha sanoo: ---Kansa ei tiedä! Kansa valitsee vaaleissa väärin. Kansan mielestä taloutta ei saa hoitaa hyvin. Jos joku yrittää, silloin syytetään: "Hallitus kurittaa!"  Vanhana sosialidemokraattina hävettää. Demarileiristä kuului kuiske. "Parempi hallitus! Entinen hallitus kuristi kansaa!"
   Pääseekö Kulmuni pääministeriksi? Pystyykö tekemään järkevää talouspolitiikkaa? Uskaltaako "kuristaa kansaa"?  Pahasti epäilen. Oman vasemmistolaiseni näköiset poliitikot eivät salli.
   Antti Rinne on lupaustensa vanki! Puhui vaalimainonnassaan erkoisen pehmeitä. Ei luvannut tasapainottaa piirunkaan vertaa suomen taloutta. Päinvastoin kehui: "En pelkää lisävelkaa"???
IkiWanha pelkää! Minun pelollani ei ole mitään merkitystä. Kukaan ei pidä minua ajattelijana. Vähäistäkin älynkipinääni aiarvioivat.
    En kadehdi Antti Rinnettä. Sanon kuitenkin: --- Ähä Kutti! Nyt on näytön paikka. Antti vain ei pysty näyttämään. Eikä täyttämään lupauksiaan.
    Sipilä yritti ja menetti gallubit. Edistystä saavutti "sinapin siemenen verran". Eihän talouden hoido ole puolueiden tai poliitikkojen mielipuhaa. Se on "kuristamista"! 

Sipilän hallitsemisen aikaan oli helppo ennustaa:  --- Joka kerran hallituksen erotessa valtion velka on suurempi kuin hallituksen aloittaessa.

Hirvittää ajatella tilannetta Antti Rinteen aloittaessa. Jos toteuttaa murto-osankaan siitä, mitä lupasi, valtion velka kasvaa lumivyöryn tavoin. Ellei toteuta lupaamiaan, Antti "lynkataan".

"Kuristetun kansan" suurin osa elää ylellisyydessä. Aina vaan pitää saada lisää liksaa.  Kyllä minä tiedän, ettei kaikilla ole "hunajalaakso".  Huomattava osa vaikerruksista liioittelee. Jostakin kuulin lauseen: "Köyhyys on lisääntynyt." Mainitsivat jonkin ajan jakson. Tämän päivän köyhät eivät tiedä todellisesta köyhyydestä. Omat lapseni eivät onneksi enää tarvinneet elää sellaisessa köyhyydessä.
Uskallan sanoa: --- Köyhyys on vähentynyt elinaikanani. Jos nuoruudessani Korpelassa tuhertaessani olisin nähnyt unta nykyisestä tilastani, en unissanikaan olisi uskonut tällaista saavuttavani. Omaksi saavutuksekseni en tästä paljon uskalla määritellä. Yhteiskunnan kehitys mahdollisti.

Köyhyysrajasta kuullessani ensimmäisen kerran, pohdin mielessäni; ---mikä se raja on? Miten korkea? Prosenteissa ilmaisivat. Odotin sanottavan euroissa. Vähitellen tuli summia: 800 €, 1000 €, jopa 1300 €.  Käytettävien tulojen määrä.

Turha löpistä, jos en sano omaa tilannetani. Eläke on 800 € . Asumistuki  pienimillään 60€ . Suurimmillaan 200 € . Lähiaikoina pienenee, kun huoltovelka lakkaa rasittamasta yhtiövastiketta.
Tuolla 1000 € summalla tulin toimeen. Pystyin ostamaan välineitä ja maksamaan 7000 € putkiremontti velan. Voi päätellä, että nokkani oli rajan paremmalla puolella. Ainoa "vääryys" vaivaa: Eläke junnaa suunnilleen samankokoisena vuodesta toiseen. Palkkatulot nousevat isommalla prosentilla.
     Onko lesken eläke oikeutettu, tai välttämätön?  Se tuli minulle "yllättäen ja tilaamatta?
Otan vastaan, vaikka en todellista määrää osaa ennustaa, enkä laskea. Tällä hetkellä vähennykset nollaa verotuksen. Lisää tulee sievä summa 240 € . Verotus tulee mukaan ja asumistuki pienenee, lopuuko kokonaan?
    Hätäkö tässä, nokka pysyy pinnalla! 

Peacemaker

Televisio mässäillyt pitkään pohjoismaisilla rikos-sarjoilla. Muutamaa pätkää vilkaistuani, ei tee mieli seurata. Ohitan. Mietin usein; eikö mitenkään voisi tehdä toisenlaisia?
   Nyt suomalaiset tarttuneet vaihteluksi esittämään rauhan neuvottelijoita. Erinomaista aloitteellisuutta!
   Kriitikot puhuvat laatusarjoista. Mistä tuntee laatusarjan? Miten se eroaa hömpästä. Monet laatusarjoiksi mainitut ohitan hömppänä. Kun olen nähnyt muutaman osan.
   Suomalaisten yritys kiinnostaa. Montako osaa jaksan katsoa? Sorjosesta en tykännyt. Jokaisessa sarjassa näyttää väkivalta kehittyvän raaemmaksi. Onko se taidetta?
    Syytä kysyä: Miksi tehdä ja miksi katsoa? Väkivaltaisilla sarjoilla ei maailmaa paranneta. Katsojia koukuttamalla tehdään rahaa. 
   Rauhan neuvotteluja edeltää väkivalta. Väkivalta, jossa raakuus nousee äärimmäisyyksiin. 
Aiheesta kertovaa fictiota en ole tuntenut. Saattaa vaatia tasapainoilua tekijöille.

Kevytauto ei ole kevyt

Näkyy ministeri epäilevän "kevytautoja" koskevan lain kelvollisuutta. Syytä epäillä. Suomen taouhottajat saaneet näpilleen. Jonkin verran autoja tuntevana epäilin sitä lakia. Tonni metallia kulkee 60 kilometriä tunnissa. Sekö annettais lasten käsiin. Ilman ajokoulutusta. Eikä sen ikäisistä suurin osa ole harkintakykyisiä.

Ihmettelin sellaista järjettömyyttä. Onneksi parjaamani EU on huomauttanut. Sentään järkeä. Huomattavan osan elannostani sain autojen parissa. Suhtaudun vakavasti. Kokemukseni opettanut.
Jo mopoauto on sillä rajalla, että sallitaanko tahi ei. Ihmettelin tultuani tuntemaan kyseistä ajoneuvoa. En hyväksyisi.

Nopeusrajoituksia nörtit kykenevät manipuloimaan. 

Lukijamäärät

Kuka leikkii erkin blogilla?  Päiviä sitten tilasto kertoi Ruotsissa luetun toistasataa kertaa. Tänä päivänä tilasto kertoo Suomessa luetun eilen 129 kertaa?!  Vaikea uskoa. Se on epätavalllinen luku. Todelisia lukijoita ei voi olla. Haamulukijoita? Olkoon, ei se minun mielenrauhaani vie, ainakaan vielä.
Tulee väkisin mieleen "kutsumattomat vieraat". Varastetaanko minulta jotain?
Kaikenlaista uskomatonta tapahtuu "pilvissä".
Osapuilleen samat lukemat Ruotsista ja Suomesta muutamien päivien välillä.
"Kummitteleeko" koneet?

Pyykkäri

Jospa yritän pestä sänkyni edestä maton? Hyvä keli, ei liian kuuma. Aurinko viihdytti. Järvestä pumppautui lämmintä vettä. Jynssäsin rauhallisesti. Ei tuntunut pahalta. En väsynyt. Jaksoin nostaa mankeliin ja jotenkin orrelle.

Meni hyvin. Kävin hakemassa toisen maton. Vähän isomman. Tarmokkaan varttuneen naisen mielestä liikkeeni olivat "liian" rauhalliset, havaitsi:
--- Taejolla ku tekköö, niin tulloo puhasta.  Vastasin:
--- Ei aenakaan likkaannu.

Toinen matto piti nostaa korkealle tukin päälle. Sain kuin sainkin hinattua.
"Taejolla" kun tein, en väsynyt. Kaiken varalta jätin kolmannen maton toiseen kertaan. Sitten sään salliessa palaan asialle. Ennen auringon laskua haen matot vintille. Auringon paiste lämmittää peltikaton.

Mitä tekee vanhusneuvosto? Onko siinä vanhuksia? Aviisista näkyy valitut. Seitsemän jäsentä ja jokaisella vara-  Vielä kahdeksantena jonkinlainen "päsmäri".

Mitäpä se minulle kuuluu, enhän ole vanhus!

Viertolan neljäkymmentä härkää

En voinut pidättää nauruani. Karanneita nautoja kerrotaan olevan neljäkymmentä. Saman verran kuin Viertolan härkiä. Neljäkymmentä Viertolan härkää muodosti todellisen vaaran Jukolan veljeksille.
    Laukaalla tuntuu olevan pienoinen ongelma. Pitkään irrallaan olleet naudat saattavat olla villiintyneinä vaarallisia.  Kuinkahan niistä selviydytään?
    Tehkööt kuin Jukolan veljekset: Nouskoot suuren kiven päälle ampumaan.

Muuten fiktio ja facta sekoittuvat. Jukolan tarinassakin. Majailin lyhyen jakson taivalluksestani Nurmijärvellä. Paikallisissa medioissa kinastelivat: Mikä on todella se kivi, jonka päälle veljekset kiipesivät?  Itsekin joskus pähkäilin sen kysymyksen parissa ja monen muun sen lisäksi.  Väittivät jonkun talovanhuksen olevan todellinen Jukola.

Hyvä tarina on silloin todella hyvä, kun se on sellainen, että voisi olla totta. Kekkos-tarinat ovat enimmäkseen keksittyjä. Joku vain oivalsi "pihvin".

Sauli Niinistö, Presidenttimme, haikaili vastuullisten demarijohtajien perään. Niin haikailen minäkin. Elämme uneksivaa Rinteen aikaa.

Joku "dunari" penäsi Väinö Tannarilta moraalia. "Sinulla on omaisuutta, eikö työväen aatteen mukaista olisi jakaa se kansalle?"   Mitä sanoikaan väiski?
    Suomalaisia on neljä miljoonaa. Minun omaisuuteni on neljämiljoonaa markkaa; Tuossa on sinun osuutesi!

Lukijamäärät

Vähäkielisenä kirjoitan tämmöistä salakieltä, jota ymmärtää vain Suomen kieliset. Suomalaisia on maapallon joka kolkassa, niin luulen. Alkuun näkyi satamäärin Yhdysvalloista ja Venäjältä.  Kyllä arvasin etteivät ne olleet fanejani. Ihmettelin aluksi. Selvisihän se aikanaan. Tulin tietämään vakoiluohjelmista. Eihän minussa ole vakoilemista?
    Tehokkaat automaatit seulovat kaikki maailman verkot. Niinpä sitten lukumäärät normalisoituivat pieniksi. Turha vakoilla Erkkiä!
   Ruotsista tiedän Mika Kemppaisen. Joku muukin sattumoisin. Menneellä viikolla Ruotsista oli toista sataa?! Kertalaakilla isohko määrä!? 
   Onko Ruotsilla koko maapallon kattava vakoiluverkko?
Suomella ei ole. Voisiko joskus maailmassa olla Ruotsin jaSuomen yhteinen?
Ei taida voida.

"Megalomaanisia ongelmia"

!!??
Ne ovat harvat ja valitut, jotka ratkaisevat ongelmia. Jos ratkaisevat?  Suhtaudun kriitisesti määritelmään "ongelman ratkaisu". Vuosikymmenien aikana ratkaistut ongelmat näyttävät poikivan lukuisan määrän uusia.
   Tuntuu jotenkin hupaisalta, jos uskovat ongelmien ratkaisu kyvyn kehittyvän pehmusteiden päällä lojumalla alakoulussa. Ei lojumalla kehity yläkoulussa. Entä yliopistossa. Mielestäni yliopistoihin ei pidä valita ketään "lojumaan". "Ikuiset ylioppilaat".
    Naurattaa "megalomaaniset ongelmat".  Kaikkien ei tarvitse opiskella niin paljon, että ymmärtäisivät tuommoisia sanahirviöitä tullakseen arvostetuksi.
    Tarvitaan enemmän käytännöllisiä osaajia. Osaamiseen ei kehity patjojen päällä lojumalla. Ammattikoulukaan ei saa liikaa teorisoitua. Ensimmäisen kerran törmättyäni käsitteeseen: Ammattikorkeakoulu. Kysyin itseltäni: Mikä siinä on ammattia ja mikä korkeaa? Korkean tason ammattilaisia kehittyi ammattikoulun pohjalta. Kehittyi myös dunareita, lintsareita ja lorvailijoita. Koulutuksesta huolimatta.
   En vastusta koulutusta. Päin vastoin! Olisin mieluusti opiskellut ja luullakseni pärjännytkin. Olin nopea lukija, testaamalla todettu.
   Lapsillani ,lapsieni lapsilla ja nykyisellä neljännellä polvella on mahdollisuuksia, joita itselläni ei ollut. Suomi kehittyi huimasti, jota on vaikea uskoa todeksi. Nykyiset vain eivät voi kuvitellakaan lähtökohtia, eikä kivisen ja kuoppaisen matkan pituutta maailman myrskyissä.
   Opiskelinkin. Varsin varttuneella iällä. Aina olin vähän myöhässä. Tai kohtalon ivaama. Työ haittasi pahasti harrastuksia. Ei estänyt itseopiskelua. Se tuntuu turhalta, kun ei saavuta titteliä.

Kävin läpi tuon kirjoittamani. 
Eipä ole kummoista sepustusta. Nytkähtevää tajunnan virtaa. "Kirjoitin minkä..."     

Verenpaineita

Ranteesta tunnustelemalla kun saan alhaisen sykkeen, ajatelin kaiken olevan kunnossa. Nyt mitatessa on verenpaine korkeahko, mutta syke 47 - 48. Ei minun tarvitse tietää, mutta miten alhaisella sykkeellä tulee korkea paine?
    Eilen mittasin. Varsin hyvät arvot.
128   76   53.    Mittasin päivällä noin kolmen aikaan.

Tänä aamuna kaksi mittausta.  Kello 8
165  82   48
170  83   47
Olo tuntuu normaalilta. Vain sairaampi jalka hiukan tavallista kipeämpi. Kahvin juonti tunti aikaisemmin.

Paineet korkeahkot, mutta syke aivan alakantissa. En kanna huolta. Jatkan elää kituuttamista.
Ei tunnu ollenkaan pahalta. Ei edes pahaa aamuväsymystä, mikä muutamia vuosia aikaisemmin
vaivasi.

Kirjaan tähän lisää mittauksia. Sitten rauhoitan vähäksi aikaa.
16.8      128 76  53

17.8   klo 8:10    126  70  55

Aspiriini

Netissä mainittiin aspiriini. Itselläni on vain huonoja kokemuksia.  Sepelvaltimotauti on ja ohitusleikkaus v 1998. Primaspan kehotettiin ottamaan aamulla tyhjään vatsaan. Nyt en käytä, enkä myöskään statiinia. Primaspan aiheutti veren vuotoa virtsassa. Lopetin välillä. Aloitin monta kertaa uudelleen. Vähensin anostusta ja harvensin ottamista: ei joka päivä. Olin ottamatta pitkähkön ajan. Pari-kolme kuukautta sitten otin muutaman tabletin viikossa parin päivän välein. Kun tuota virhettä on. Lisäksi tuli jalkoihin sairaus. Lääkäri lohdutti: -- Parannuskeinoa ei ole. Arvelin lääkärille Primaspanista.  Lääkäri sanoi sen vaikuttavan enemmän valtimoihin ei laskimoihin.
   Olen omillakin aivoillani ajtteleva jästipää, kuitenkin joustava sellainen. --- Sama verihän se kiertää. Hyytymistä estetään aspiriinilla.
   Ehkä kuukausi tai enemmän aikaa sitten yllätti veren tulo. Näytti olevan pelkkää verta. Voimakkaasti tummanpunaista, sanoisinko; mustan puhuvaa. Kerran näytti lopussa olevan jotain sakkaa. Semmoinen on epätodennäköistä, luultavasti näin unta. Niin vahva asia vaikuttaa uniinkin.
Verta näkyi vähitellen vähemmän ja loppui vuorokauden kuluttua. Oli eduksi, kun asun yksin. Jos joku olisi nähnyt sen veren paljouden, olisi varmaan pyörtynyt ja kutsunut ambulanssin.
   Kontrollissa kävin huhtikuussa 2017. Ajokorti vaati.

Tein päätöksen ilman juhlallista vakuutusta: En ota yhtään aspiriinitablettia koskaan. Unohtui äsken tekstistä, että aspiriinin aikaan näkyi mustaa toisenkin tuutin tuotteessa erillisenä hyytymänä. 

En ota myöskään statiinia. en ole varma hyödystä. Kun kuolee, sitten kuolee. Se on luonnon laki. Elämä jatkuu, mutta eri yksilöissä. Eikä sekään ole ikuista!     

Olenkohan ainut sepelvaltimotautinen, jolla ei ole mitään lääkettä. Ihmetellen kuuntelen muiden puheita lääkkeiden paljoudesta.

Tänään heräsin hyvään amuun. Ei aamuväsymystä, kun nukuin riittävästi. Pahimpina aamuina saatoin olla "kuoleman väsynyt". Kovin vaikea lähteä liikkelle. Ei puhettakaan aamulenkille, tai aamu-uinnille. Sain kerran lähetteen Mehiläiseen. Ei siitä sen kummempaa apua ollut. Uutena asiana tuli: "Aorttaläppä fuskaa."
    Päättelin kaikesta: Anemia! Yhdessä kontrollissa oli alentunut hemoglopiini 127. Parantui nokkosella.  Seuraava kontrolli; 156. sitä seuraava 155.  Sen jälkeen en ole käynyt, eikä mitattu.
   Pistäydyin mittaamassa verenpaineen. 159  82  49. Toinen mittaus:  151  77  51. Ne ovat vanhan miehen arvoja.  Olen vanha. UKK:n päiväkirjat kertoo vertauksesta "nuoren miehen arvoihin". Olen jo hiukan vanhempi Presidentti Kekkosta.

Kaiken kaikkiaan: noudatin huonosti annettuja ohjeita. Tukeuduin kirjoista saamaani informatioon. Lääkäreistä muutamat aliarvioivat rankasti, eivätkä vastaa "tyhmiin " kysymyksiin. En ole lasiastia, läpi ei näy lukemiseni määrä. Eihä nyt "eläkkeellä oleva autonasentaja" voi ymmärtää. 
    En yllytä ketään kapinoimaan, mutta oma kokemukseni ja saamani tieto toimi. Tällä hatkellä en tunne sairautta. Aivan kuin sydän ei olisi reistaillut milloinkaan.

Huuhaa uskomuksiin en sorru, pitää olla jotain tiettyä vaikutusta. Nokkonen tiedetään. Kerran päivässä voileivän päälle yksi kynsi valkosipulia. Sen takia, vai siitä huolimatta: rajut influensat vähenivät. Joka vuosi ei tule ollenkaan. Viime talvesta en tiedä: oliko tai ei?  Sitä edellisenä talvena ilmaisi kerran: tunnistan sen jalkojen tuntemuksesta.  Eräänä päivänä tuntui vähän. Mittasin kuumetta digitalimittarilla. Näytti melkein 39. en muista tarkkaa lukemaa: ehkä 38,7.  Kului muutamia tunteja. Mittasin uudelleen: 36,3 !?  Vaikea uskoa? En kuitenkaan sairastunut.
   
Taidan vähän shokeerata. Ruokavaliooni kuuluu sianliha ja vispikerma. Niin tappavaa myrkkyä, enkä ole vielä kuollut. Influenssa rokotusta en ota. En tiedä, kumpi rasittaa enemmän: rokotus vai tauti
    En ole rokotusvastainen. Paikallaan, milloin on tarpeellinen. Saanut aikaan paljon hyvää.
Todellakin: sianliha ja vispikerma? Ei tietenkään suuria määriä. 

"Kuolleet sielut"

En voinut mitään sille, kun venäläisen kirjailijan aihe tunkeutui tajuntaani. Kuolleiden sielujen ostaminen ei mahtunut päähäni täysjärkisen liiketoiminnalta.

   Teollisen maailman touhuista mielestäni näytti päästökauppa käsittämättömältä. Sitä käydään. Samalla tavalla miten teki venäläinen liikemies. Kunnolla en ymmärrä, kun ei ole väännetty rautalangasta. Käsitän kuitenkin: kuolleet sielut ja päästökauppa tähtäävät samankaltaiseen. Nyt teveesä esiintyi maanviljelijä. Suunnitteli päästöoikeuksien ostamista ja myymistä. Ylpeili omana keksintönään.

   On vähän myöhässä. Venäläinen kirjailija kertoi jo hollin aikaa sitten semmoisesta kaupankäynnistä. Ilmeisesti oman ideanaan esitttävä ei katsonut dokumenttia Pohjois-Amerikasta. Dokumentti kertoi yrittäjästä, joka osteli päästöoikeuksia maanviljelijöiltä ja pienyrittäjiltä. 

    Yhä hullummaksi menee ihmiskunta. Venäläisen ammoin kuolleen kirjailijan ajoista ei paljon kehittynyt.

Vouhottamista on monenlaista

Otti aivoon enemän tai vähemmän saunapäivästä höyryäminen. Ei vaikuttanut täysjärkisten tavalta.
Kait se li ilmastoystävällistä!

Lapsellista on Greta Thunbergista hehkuttaminen. Gretan "taistelu" ilmaston puolesta on tuuleen huutamista. Maailmanlaajuinen ilmiö ei siitä parane.
    Suurena tekona mainitaan matka Amerikkaan purjeveneellä. Eivät arvanneet pitää salassa: kenenkä veneellä? Kuka pystyy sanomaan; miten suurta vahinkoa tehdään tyttöselle, kun hänestä tulee julkkis? Kenenkä syy, jos tyttö häiriintyy.
    IkiWanha uskaltaa väittää, vaikka ei tiedä. Monacon prinssi ja hänen veneensä ei ole ilmaston suojelua. Se on valtavaa tuhlausta! Luonnon varojen haaskausta. Mitä maksaa Moncon ylimystö? Mitä maksaa ökyveneiden valmistus?
    Kuka viitsii ajatella?   

Urheilijatko rehtejä?

Hiukan nolotti aitajuoksijanaisten puolesta. Suomalaiset olivat hyviä. Tummaihoinen "teiniaituri" oli parempi!
    Vaaleampi-ihoiset suomalaiset riekkuivat saavutuksellaan. Ja unohtivat tummaihoisen kilpakumppaninsa yksikseen.
    Miksi eivät ottaneen itseään parempaa yhteiseen iloon? Eivätkä toimittajat näyttäneet havainneen mielestäni isoa mokaa?
   Joku voisi sanoa rasismiksi! 
   Olihan se vähän tyhmää.

IkiWanhan päivä

Tavallista aamua häiritsi kipu sairaamman jalan sääressä ja jalkapöydässä. Hetken käppäiltyäni hiljakseen hellitti.
   Viimeiset kaurat aamupuuroon. Viimeinen soppa entisistä mustikoista menossa. Mitäköhän sitten?
Punnitsin: 68 kg. Puuron jälkeen menin lojumaan. Nukandin hetken, kuten yleensä. Sitten olikin aika valmistella päivän ateriaksi.
   Tuumailin mestarikokkien esityksiä, heillä on korkeammat tavoitteet. Oma aivoitukseni on selkeä. Taloudellisella tavalla ravitsevaa ruokaa. Mitähän se sisältää? Pienehkö kesäkaali. Neljä kookasta perunaa. Puoli kiloa porkkanoita. Iso sipuli ja pieni sipuli, olivat hyllyssäni. Alennushinnalla porsaan sisäfilepihvi, ehkä puolisen kiloa. Pakasteesta kylkiviipale pakkaus. Suolaa ja inkivääriä. Jääkaapista vanhentunutta vispikermaa.
   Ylpeilen: ruokavalioni sisältää sianlihaa ja vispikermaa. Haistelkoot ravintoterapeutit omansa. Joku heistä puhuu palturia, niin kuin tuokin, joka ruudussa väitti: "maitoon lisätään sen takia D-vitamiinia, kun sitä ei luonnostaan maidossa ole." ??!!  Tuohan on kaikkia totuuksia vastoin!
    Työaikana verstaalla kuunneltiin radiota. Uskottiin kaikki sieltä kuultu todeksi. Totta tai ei, samana päivänä kuului kaksi esitelmää. Aamupäivällä esiintyi nainen. Tuomitsi maidon lähes nopeasti tappavaksi myrkyksi. Iltapäivällä toinen nainen puhui vitamiinien hyödyllisyydestä. Esitelmän viimeinen lause kuului: "Ne ovat rasvaliukoisia ja niitä on erityisen runsaasti maidon rasvassa!"
Taidatkos sen selkeämmin sanoa?
   Maidon juonnin lopetin pierettämisen takia. Voimariinia, juustoa, piimää käytän ja voita kalan paistoon. Aikoinaan käppäillessäni KYS:in käytävillä, löysin pumaskan, joka kertoi: "sian lihassa on 60% hyviä rasvoja." Voiko se olla totta? Kyllä voi. Yhteiskunnan rappuja kiivetessään keksi Hanna-Kaisa Heikkinen kiertää "ravitsemusterapeuttina" Puhumassa virallista totuutta. Totta kai menin kuuntelemaan "vaalimainontaa".  Näytti talukon eri rasva-aineiden huonoudesta. Se ilmaistiin kaistoina, joissa oli valkoinen ja punainen osa. Tiirailin kaihisilla silmilläni. Sian lihan kohdalla oli valkoinen osa punaista pitempi, siis: enemmän hyvää, kuin haitallista! Kysin lappunen kertoi totuuden. Heikkinen säästi totuutta, ei maininnut sanallakaan sian lihasta. Saarnasi vain virallista uskontoa.
         "Ravintoterapeutti Laatikainen puhui palturia. Maidon rasvassa on D-vitamiinia. Siihen uskon.
Laatikainen unohti, miksi maitoon tarvitsee lisätä D-vitamiinia?
    Voi pyhä yksinkertaisuus: Siksi, kun se otetaan siitä ensin pois! Ensin otetaan ja sitten lisätään?!

Uunipataa värkätessäni tuli mieleen sanoma: "pankaa yhtäaikaa eri aineksia, ne seurustelevat ja muodostavat makuja."
    Tietenkin uunipataan yleensä pannaan kaikki kerralla, niin minäkin. Voitte uskoa, että maistui!!

Painuin ruokalevolle. En ole tottunut päiväuniin. Tänään tuli poikkeus. Nukahdin. Ehkä lähes tunnin. Kahvia kaipasin. Sitten, mustikoita. Rymytessäni vilkuilin, josko olisi kerättäväksi asti? Viime viikolla yritin. Varasin poimurin. Onnistui huonosti. En kunnolla pystynyt. Sain ehkä puolisen litraa. Liian paljon roskaa ja raakileita, panin biologiaan.
    Hyvää keliä ja aurinkoistakin. Tänään yritin onnistuneemmin, mutta en häävisti. Osuin vähän mustikkaisempaan. Keräilin poimurin täyteen. Taitaa vetää puolitoista litraa.
   Heti mentyä takkusi. Kuljin autolta satakunta metriä. Muistin: itikat! Pipo! Piti käväistä uudestaan autolla. Selkä huomautti: -- tukivyö!
    Poimurin täyden kerääminen oli äärimmäinen.  Väsymys voitti. Autolle kävely vaivalloista. Samoin kotiin sisälle pääsy. Lähtiessäni olin voidellut sairaamman jalan Hirudoitilla.
   Mustikat keräsin kuivallla kankaalla. Palatessani autolla oli paikoin tiet sateesta märkinä. Asuitaloni ympäristössä kuivat asfaltit.
   Siivoan marjat huomenna pakastimeen.
   Kävin ostamassa 35 cl pullon.         

Kaikenlaista harmia

Olen varsinainen epäonnen soturi. Tietävä kone simahti. Isra avustaa uuden kanssa. Omin avuin edistyin sen verran, että sain kasattua kokeeksi pienen jutun, mutta kone ei suostu polttamaan. En saa levyä. Kahdesssa ohjelmassa on poltto-omonaisuus. Toinen kehottaa asetamaan kelvollisen levyn, Yhä uudelleen. Toinen kertoo Amerikan kielellä: "tuntematon virhe".
    Eikä siinä kaikki. Televisio vilkutteli muutamina aamuina, kunnes erään kerran ei näkynyt elon merkkiä. Olo tuntuu toimettomalta.
   Tätä kirjoittaessani ohjelma herjaa joka sanan. Jatkuva punainen kihara ärsyttää.
  Eilen rymysin huonoine jalkoineni maastossa. Väsyksiin asti. Tänä pänä voisi huilata. Mutta pitää kai mennä rymyämään rinteille, kun "järkihommat" takkuavat.
   Isralla on omansa puuhaa. Koska mahtaa joutaa IkiWanhaa hyysäämään.
   Eipä tässä enempää. Motiivi ei ole huipussaan.
  Niin, yksi asia kohentui. Kelvottoman näppäimistöni tilalle sain uuden, valaistuin kirjaimin. 

Talviaika ei ole virhe, se on facta

Viisas professori  julistaa kesäaikaan siirtymisen ihanuutta. Talviaika perustuu pitkään vaikuttaneeseen käytäntöön.
    Professorin ikää ei mainita. Sitä vaan, että saattaa olla ennen orofessorin syntymää, kun luin jostakin tekstistä määritelmän: "kun aurinko on meridiaanissa."
    Siitä määräytyy kellon ajaksi kaksitoista.
   Raamatussa sitä en liene löytänyt. Luultavasti vanhasta allakasta? Mieleni vastaanottavimpana aikana en ollut oppikoulussa. Tukin kuorinnassa ja muissa askareissa.
     "Tietokirjojani" oli Yhteishyvä, Kuluttajain lehti ja Karjatalous. Osuustoiminnalliset yritykset toimittivat jäsenilleen.
    Ja Raamattu.
Miehuusiässäni sattui käsiini sarja: "Tietojen kirja" . Siitä luin lähes kaiken. Suppeitahan artikkelit olivat. Tähtitiede kiinnosti erityisesti.

Pränttäsin tuohon siksi, kun usein minut ymmärretään väärin. Useimmiten tahallaan. Ei minulla itselläni sellaista neroutta ole, että omalla ajatuksellani olisin oivaltanut asian, johon nyt puutun.

Lainaamassani lauseessa sana meridiaani, oli käsittämätön. Luonnollisesti sitä ei ollut sanavarastossani. Outo sana. Siksi se painuikin tajuntaani.

Kesä-  talvi-  tai vaikkapa syys- , ei vuorokauteen saa lisätunteja.  Meridiaanit, aikavyöhykkeet ja kellon ajat ovat ihmisten määrittelemiä.
Aurinko ON.

Professorin minitsemat epämukavuudet ovat ihmisen tyhmyyttä. Työajat ja muut voi säätää mille kellonlyömälle tahansa.

Yhtenä vuotena oli Suomessa "kesäaika." Epäilin, jos muistan väärin. Varmistin sen ikätoveriltani, hänkin muisti asian.
   Sen vahvistaa muistamani Oki Räisäsen "nurkkavitsi" Savon Sanomissa. Karjatilallinen vastasi kellon ajan siirtämisen vaikutuksesta eläimiin:
   _-- Ei haettoo mittään, noustaan viijeltä ja ollaan nuosovinamme neljältä

Aprikoin ja ennakoin hallituksen toimia

Yrjö Kallinen: "- Me elämme unessa." Ehdokkaat ovat unessa. Äänestäjät ovat unessa. Valituiksi tulleet ovat unessa. Jossain oli kehotus: "Herää valvomaan!"
   "Kun kansalla on valta, kenellä se silloin on?"  Mitäs siihen sanot?
Suomen hallituksesta puntaroivat: kuka milloinkin on vallassa? Ovat huolissaan vallasta. Entä vastuu? Kuka tuntee vastuuta?  "Vastuun raskas taakka." ??
    Näyttää enemmän karnevaali meiningiltä. Kukaan ei ajattele vastuun raskasta taakkaa. Kaikilla hallituksen jäsenillä niin leveä hymy, että tuskin leuat riittävät. Hyytyyköhän hymy? Luulen, että hyytyy jonain päivänä tai yönä.
    Pitkän aikaa seuranneena ihmettelen Kepun menoa hallitukseen? Räikeä ristiriita: edellisessä hallituksessa ja nykyisessä. Ministeriksi on kova hinku. Lähteekö Keskusta hallituksesta jonain päivänä häntä koipien välissä?
   
Näiden tuumailujen yhteydessä putkahti mieleeni satu. Luin sen jostakin kirjasta varhaisnuoruudessa.
Olin köyhistä köyhin. Se pani ajattelemaan satua.
    En muista, kerrottiinko satu kuin totena, vai oliko se kerrottu unen näkönä. Mies löysi kukkaron. Siinä oli yksi kultaraha. Kun kolikon otti pois, oli kukkarossa vielä raha. Aina vaan sai ottaa kolikon, silti kukkarossa oli vielä raha. Harmin paikka! Mies lappoi ahnaasti ison kasan, mutta kun aikoi ostaa jotain, kolikot hävisivät!?
Tuntuuko tutulta?

Kaksi kirjaa. Toisen selkämyksessä teksti: KOREA IS ONE.   Toisen kannessa mahtailu: KOREA RICE AND STEEL. Laadukkaasti painettu kirja on julkaistu 1977.
Koreoita on vieläkin kaksi.
   Vähäkielisenä ja uuvahtaneena en jaksa tarkistaa, mutta muistikuva on selvä. Kirjassa väitettiin: "Kohta ei tarvitse ollenkaan tehdä työtä, tehtaista tulee tulvimalla kodinkoneita ja hyödykkeitä."

Köyhissä maissa ihmiset ajattelevat nähdessään amerikkalaisten tavaran runsautta:
Heillä varmaan on suuri varasto, jossa riittää tavaraa loputtomasti.
"Varasto" on todella suuri. Vertautuu tarinaan miehestä, joka löysi taikakukkaron.
Kaikki pitää kuitenkin ihmisten tehdä.

Löytääkö Antti Rinne "taika kukkaron". Väitän, vertaus ei onnu. "Rahat eivät riitä, jumalauta!"  

Johan nyt on markkinat?

Kun yritin jatkaa entisiä aloittamiani, Google cromella, ei onnistunut. Vaan alkoi latoa herjausta joka sanan alle. Hävitin hämmennyksissä kelvollista tekstiä. Tarkistin että kone on fi. Tätä väsään explorella. nyt herjaa sanan crome, fi, ja explorella. Jos herjaukset katoavat, eihän se haittaa. Siis katsotaan!

Nyt tarkistin ja näyttää toimivan.
En tiedä, minkä käskyn olen vahingossa antanut?
Kaikenlaista harmia. Hätäilin turhaan. Panikoin jatkuvaa punaista. Nytkin herjasi sanaa: Panikoin.
Vaikka joka sana sai punaisen, silti teksti meni oikein.

Cromella kirjoitettu olisi kelvannut, tuli harmitus.
Herjasi jälleen sanaa Crome.
Explore onkin luultavasti väärin? Eksplore ?

Hallitusohelman utopiat

-AY-liikeen Tavoite oli: Vähemmän työtä, enemmän palkkaa, enemmän vapaa-aikaa, enemmän lomaa, enemmän sosiaalietuuksia, vähemmän vastuuta. Silloisten velvoitteiden tavoite, että työläisen tarvitsi tietää, missä on "töissä", ei sitä, tuleeko ajallaan tai tekeekö mitään?!
Jos muuta edellytettiin, se oli "kapitalismia".
    Antti Rinne on tyypillinen AY-liikkeen kasvatti. Vakavalla naamalla esittää työn lisäämistä. Vai tarkoittaako? Olenko tyhmänä ymmärtänyt väärin? Ei voi olla totta!
   Vanhana sosialidemokraattina katson suppeasta näkökulmastani. Väinö Tannerista en ole lukenut tarpeeksi. Tosiasian tiedän hänen osuudestaan työväen osuusliikkeiden historiaan. Tietoni ovat vajavaiset, enkä aio paremmin perehtyä.
    Kalevi Sorsa oli runoilija. Ihailen sanataidetta, mutta en politiikkaansa. Johti omalta osaltaan Suomen talouden syöksykierteeseen. Uskoessaan hyvää tarkoittaen. Viimeisinä elinpäivinään sanoi TV-dokumentissa:
 "Minä uskoin, että kun veroja kerätään tarpeeksi, niin kaikki järjestyy."
Järjestyi, miten järjestyi, ei kuitenkaan, miten Sorsa odotti.

Nykyistä hallitusta kasattaessa tulee vanhat fraasit esiin. Niinpä! Ei hyvältä näytä!
Vanhana sosialidemokraattina pitkästyin Antti Rinteen esitelmään hallitusohjelmasta. Kansanomaisesti sanottuna: "Paskan jauhamista". Itsestään selvyyksiä. Moneen kertaan kuultuja.

Tulee ikävä Mauno Koivistoa. Manun järkeä tarvittaisiin nytkin.
Hetken seurustelin viehättävän naisen kanssa. En huomauttanut hänelle omia mielipiteitäni.
Hän oli käärmeissäin Mauno Koivistoon. Vihamieleensä en reagoinut, ihmetelin vain. Jälkeen päin arvelin hänen ajatelleen arkipyhien poistamista.

Antti Rinne ei julista työn vähentämistä. Miksi? Julistaa tekohurskaisena työelämän jatkumisen tarvetta.  Johan on aikoihin eletty!?

Havaitsin ristiriidan: Mauno Koivisto poisti arkipyhät. Ketkä poistamista vastustivat? Kaksi arkkivihollista: Kirkko ja kommunistit!``? Kumman etu tai kumman hyöty? Siitä ei koskaan ole kysymys, vaan ihmisten hallinnasta.

Vanhana sosialidemokraattina epäilen suuresti Antti Rinteen tavoitteiden onnistumista. En tosin ymmärrä, mitkä ovat hänen tavoitteensa?
Tavoitteleeko Gloriaa ja Mammonaa?        

Oppivelvollisuus

Kysymys mediassa: "Onko oppivelvollisuusiän nostamisessa mitään järkeä?"
Vastaan tietäjän ikuisella viisaudella: -- Ei ole.
   Miksikö?
Kun emme voi säätää oppimisvelvollisuutta. Koulun käynti ei takaa ehdottomasti oppimista.
Unohtivat tosiasian, jonka havaitsivat hiljattain, jota eivät tienneet olevan. Riemastuivat uutena keksintönä: "Työssä oppiminen." Havainnon tekivät korkeasti koulutetut ihmiset. Eivätkö oppineet, kun julistivat uutena keksintönä ikuisesti käytetyn homman?
   Jotka suhtautuvat vastenmielisesti koulun käyntiin ja opiskeluun, eivät hyödy väkisin vänkäämällä:  Yhteiskunnan varoja heihin ei kannata tuhlata ylenpalttisesti.
   Sen sijaan palata vanhoihin tapoihin.  Takavuosina hokivat ja kirjoittivat suurin kirjaimin: "TYÖTÄ!".
Näyttivät ruudussa poikaa heiluttamassa moukaria sydämensä kyllyydestä. Lopuksi poika uhosi alkavansa rakennusmieheksi.
   Ei kai se ollut näyteltyä?
Sääntely ei ole johdonmukaista. Nuori ihminen on lain mukaan liian nuori rakennustöihin, mutta "alaikäisyydestä" huolimatta saa pelata ammattilaisena jääkiekkoa. Miksi?  Jääkiekossa tulee aivovammojakin, puhumattakaan murtuneista jäsenistä!
Mitenhän monta urheiluvammoista kärsiviä käyttää pyörätuolia?
   Onko urheilu rakennustyötä arvokkaampaa?
Tein jo 13 vuotisena työtä, jota ei nyt saa tehdä alle 17 v. Urheilin harrastuksena. Harrastus vaikutti suotuisasti terveyteeni.

Ei kaikki ollut huonompaa, jos ei parempaakaan, entisinä aikoina.      

Muutamia verenpaineen mittauksia

Jotain kai ounastelin. Siksi ostin mittarin. Aluksi näkyi vaihteluja, sekä mielestäni korkeahkoja paineita. Tuloksia tallentuu mittariin kahteen muistipaikkaan, 60 kumpaankin.

19 . 5 : 130  71  50

20 . 5 :  141  93  65   Mittaus puuron jälkeen

23 . 5 :  139  80  48

29 . 5 :  kaksi mittausta kahvin juotua:   149  89  60 .        143  87  60  

31 . 5 : 127  69  53  

Näiden perusteella ei näytä olevan aihetta huoleen.  Sykkeen vaihteluun on selitys: Jatkuva kuntoilu keskeytyi viitisen vuotta sitten jalkojen sairauden takia.

Tänään tein pienen lenkin. Pitkää en jaksa, sen takia sovitan yhden jyrkähkön osan. Sillä tavalla saan tehoa. Hengästykseen asti.
Hallissa uin 450 m. Paljon enempään en pysty.  

Verenpaine

Muutamia mittauksia merkinnyt lehtien kulmaan (Savon Voima ja SISÄ-SAVO). Ei pvm.
Näkyy olevan kaksi samalla kertaa:
150 80 53 ja 143 80 53.

149 77 52.
145 73 55

Kävin uimahallilla. Uin ehkä 400 m. Otin ennen ja jälkeen uinnin kohtuulliset löylyt.
Kotiin tultua vilkaisin tv-tä. Voileipä vahvan kahvin kera. Tulos:
122  77  67
Poikkeava tilanne ja poikkeava tulos.
Olen kuullut saunan alentavan verenpainetta. UKK mainostaa muistelmissaan "nuorten miesten" arvoja.  Tällä kertaa todellakin on "nuoren" arvot. Paineiden osalta, mutta syke korkea. Kahvin vaikutustako? Varmaan.  Syke on asettunut 50 ja 53 paikkeille. Kun en pysty kuntoilemaan.
Tämän kertainen: 67 on "hirmu korkea".

Alhaisin syke sormella tunnustellen: 41.  Sydänfilmissä 44.
Lääkkeen vaikutuksesta 39. Lääke jätettiin pois.

Mittaamani tulokset tallentuvat mittariin kahteen kohteeseen: yhteensä 120 kertaa.

Missä järki luuraa?

Miehen puheista päätellen voisi erehtyä luulemaan: Selväjärkinen ihminen. Käyttäytynyt kuitenkin sekopäisesti taloutensa hoidossa. Velkaa 28 000 €. Ja vastinetta vain sänky. Sitä ikäluokkaa, jotka kävivät jo peruskoulun.
   Peruskoulussa opettavat algebraa. IkiWanha sai käydä Ohemäen kansakoulun sota-aikana. Osaan kuitenkin yksinkertaisia päässälaskuja. Valtion budjetistakin: Miljardi + miljardi on kaksi miljardia. Poliitikot ja muut viisaat eivät osaa, vaan laskevat prosentteja joistain abstraktioista. Semmoisten laskelmien perusteella kumoavat IkiWanhan huolestumisen valtion velan suuruudesta.
   Sanovat "--- Ei haittaa mitään, se ylittää vain vähän kansatulosta. Vain jokuset sadat prosentit.
Kun valtion tulot ovat 50 miljardia ja velat "vain" parisataa miljardia, se on IkiWanhan mielestä järjetön suhde. "Mahdoton yhtälö".

IkiWanha ei pysty ymmärtämään valtion hoitajien logiikkaa. Siinä ei ole mitään logiikkaa!
En myöskään pysty tajuamaan yksityisen henkilön velkakierrettä. Television dokumentissa nähdyn ihmisen olisi tarvinnut osata päässälasku yksinkertaisilla summilla.
    Miksi opetetaan algebraa???   Pitäisi opettaa järjen käyttöä.

Systeemi on pirullinen. Pikavippifirmat ovat pirullisia. Pirullisia ovat operaattorit. Sitkeästi yritti operaattori huijata laskuilla. Luulin järjestäväni liittymää, mutta operaattori myi lupaa kysymättä toisen liittymän ja kun peräsin asiaa, käyttivät 8 vrk sääntöä. Mutta "järjestely" tehtiin marraskuussa ja minua järkyttänyt lasku tuli vasta tammikuussa.
    Ostin puhelimen. Sitä ei voinut maksaa kortilla käteisellä, vaan tehtiin vähittäismaksu sopimus?
Onneksi vähäinen järkeni ylittää olettaman. Maksoin omavaltaisesti ensimmäisessä erääntyneessä koko summan.
   Pankkikorttini sisälsi 3000 € luottorajan. Aikanaan sitä tarvitsin. Kun en tarvitse, poistin sen. Näin vanhan ei tarvitse eikä pidä ostaa mitään velaksi. Putkien remonttivelkaa oli, mutta se hoitui.

Televisiossa nähdyn "talousneron" ajatuksenjuoksua en ymmärrä.

En ymmärrä sen paremmin vasta valitun eduskunnan ajatuksen juoksua. (jos sitä on?) Riemuitsevat nuorten ja naisten lukumäärällä. Pelottavaa! Jos puheisiinsa voi luottaa, tulee toppi melko pian. Entistä velkaa on yli sietokyvyn. Nyt puhuvat "pikavippaajien" tavoin täysin vastuuttomia.
Tähän astinen kokemus kertoo: --- Mitä enemmän on nuoria ja naisia, sitä holtittomampaa talouden hoito.
     Meidän halveksuttujen ikäluokka rakensi Suomea. Maksettiin sotakorvaukset. Kasvatettiin suuret ikäluokat. Nyt tämä lullukkasukupolvi ainoastaan vaatii ilman vastuuntuntoa.

Joidenkin mieleen on valittu hallituspohja. Suuresti ihmettelen kepun tuloa mukaan, vaikka uhosivat. Miksi eivät sallineet tuota "hyvää" koostumusta: Demarit, Vihertävät, punertavat ja Ruåtsalaiset?
Pelkkiä "ihmisystävällisiä" humaaneja poliitikkoja. Hunajaista politiikkaa ei saatu.
   Tuon kaltaisten hallitusten jälkeen saattaisi kysyä: "- Kuka sammuttaa valot?   

Näytelmä, melkein totta

Eduskuntavaalien äänestäjät kirjoittivat kelvottoman käsikirjoituksen. Näytelmän ohjaajaksi ilmaantui hanakasti: Antti Rinne. Vanhana sosialidemokraattina en ymmärrä Antti Rinteen "taiteellista näkemystä".
   Näytelmä? Niin: olisi parempi antaa teatterin tekeminen ammattilaisille. Rooleihin löytyy parempia näyttelijöitä kuin puolueiden poliitikot.
   Kiinnostavaa on, miten Juha Sipilä suhtautuu? Hän uhosi: "tämä on tässä." Tahtoi sanoa, ettei enää poliitikkona. ?
    Siellä hän kuitenkin kurkkii, josko ministerin paikka irtoaisi? Eikö muka kurottele? Kuuseen?
    Ei hyvältä näytä! Ei hyvältä näytä Suomen valtion talouden kannalta. En ymmärrä keskustapuolueen toimintaa. Uholla oppositioon, mutta hallituskipeys voittaa. Miten he pystyvät hallitsemaan ristiriitatilanteen? Joutuvat moittimaan edellistä hallitusta, jossa vaikuttivat. Tekevät seuraavassa hallituksessa kädet sidottuina "sosiaalista politiikkaa," jossa kansalaisia ei kuriteta!!!
Pelättävissä on, että tuleva politiikka johtaa kysymykseen: -- Kuka sammuttaa valot?  Niin paljon luvanneet hyvää, ettei minkään valtakunnan rahkeet kestä!

Kuka kertoisi Suomen poliitikoille valtion velan summan? Eivät näytä muistavan. Kukaan ei osoita huolestumista?

Kouluja käyneet luettelevat prosentteja jostakin hämärästä käsityksestä kuin kansantulo! Mikä on kansan tulo?  Sehän tarkoittaa kansan menoa, jossa kansantuloksi lasketaan myös velka?!!

Väitän tosiasiana: Mitä vasemmistolaisempi tai vihreämpi poliitikko, sitä vähemmän välittää talouden
 tosiasioista. Surutonta porukkaa.

Elävät unessa, kuten Yrjö Kallinen sanoo.