Tämän aamun uutiset kertoivat Saksan kansan napinasta. Säästöjä vastustetaan. Sanottu on: "Kuinka vähällä järjellä maailmaa hallitaan?" Euroopan sekasorrossa se näkyy. Vai hallitaanko Eurooppaa ollenkaan? Uskalletaanko hallita? Olli Rehn joutuu virkansa puolesta vakuuttamaan, että ei varauduta Kreikan irtautumiseen, vaan Kreikka pysyy eurossa. Tulee mieleen Suomen Pankin vakuuttelut: "Ei devalvoida". Sitten devalvoitiin rutkasti. Siitä koitui monille katastrofi. Itsemurhiakin epätoivon keskellä.
Jouduin mukaan uhkapeliin. Valuuttaluottokin oli esillä. En harkinnut, koska korkoero oli pieni. Mainitsin pankinjohtajalle arvon muutoksesta. Pankkiiri vaikutti närkästyneeltä: "Onhan siinä kurssiriski!" Onneksi käytin järkeäni muutenkin kuolleena syntyneessä hankkeessa. Katastrofi kärsittiin huimaksi kohonneen koron takia. Jos otettiin kurssiriski, niin kaksi miestä olisi ollut vaaravyöhykkeellä, enkä näitä rivejä naputtelisi. Vasta vanhuuden kynnyksellä pääsin veloistani.
Milloin Eurooppa selviytyy veloista ja millä keinolla? Saksa ja Suomi säilyttävät luottoluokituksen. Samalla tavalla rämmitään suossa kuin muutkin maat. Kansat napinoivat, eivätkä hallitukset uskalla panna suuta säkkiä myöten. Lipposen aikaan riitelivät puolueet tasapainottamisen ja säästämisen määrästä; montako miljardia, kaksi vai neljä. Ei mene monta vuotta kun tarve on sata miljardia. Tämän hetkinen valtion velkaantuneisuus julkisten tietojen mukaan on 87 miljardia. Eikä velan vähentyminen ole näköpiirissä.
Kuka on velkaa kenelle? Joku viisas esitti, että mitätöidään kaikki velat, niin kukaan ei ole velkaa kellekään! Kaikki on tasapainossa! Kreikka uhkaa jättää velkansa maksamatta. Se on pienempi paha.
Kun kreikka irtautuu, ei ongelmat lopu. Euroopan Unionissa ei ole velattomia valtioita. Ehkä Luxenburg? Mutta onko se valtio? Puhe sallitusta budjetin alijäämästä tuntuu typerältä. Budjetin kuuluu olla keskimäärin tasapainossa. Alijäämäiset katetaan ylijäämäisillä. Asian tajuamiseen ei tarvita korkeampaa matematiikkaa. Eikä taloustieteiden oppiarvoja.
"Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan."
