Syyskuussa 1960 Kekkosen 60 v päivillä kävi Nikita Hrutshsev. Asuin pengerkadulla. Ilmoittivat yleisölle mahdollisuuden käydä katsomassa rautatieasemalla Nikitan lähtöä. Utelias olen ja tietysti piti mennä katsomaan. Aseman rappujen eteen oli viritetty köysi. Poliisien rivistö köyden sisäpuolella.
Väkeä ei ollut kovin paljon. Pääsin aivan köyden viereen. Kohdallani pitkä poliisimies otti rennosti. Lyhytkasvuinen "suuri päällikkö" koppalakkeineen käveli liioitellun tarmokkaasti. Moitti edessäni seisovaa poliisia, kun ei seurannut haukan katseella yleisöä. Tärkeä henkilö komenteli kulkiessaan.
Tunnettuja poliitikkoja nousi rappuja ylös, virkansa puolesta. Yleisö lausahteli tunnettuja nimiä.
Sitten tuli hetki. Mustan auton nokka työntyi Kansallisteatterin suunnasta. Paikkaani en valinnut, sattuma se oli, että valtion auto pysähtyi juuri kohdalleni, siihen pitkän poliisin taakse. Kekkonen laskettiin ensin ulos vasemmasta takaovesta. Kekkonen kiersi auton taitse oikealle puolelle. Sen jälkeen laskettiin ulos Hrutshsev. Nikita nousi seisomaan, kääntyi yleisöön päin, kohotti yhteenliitetyt kädensä päänsä yläpuolelle, tervehti yleisöä. Läksivät nousemaan aseman portaita.
Jälkeenpäin ihmettelin. Kun tänä päivänä katsoo Valtiaita tv:stä, takana seisoo lihamuuri. Nikita seisoi auton suojassa, mutta hänen päänsä ylsi juuri auton katon yläpuolelle, "paistoin särkeä" hänen kanssaan. Ajankohdan ilmoittivat julkisesti ja paikalle pääsi vapaasti ja Arvovieras näkyi avoimesti. Onneksi en ole terroristi.
