Peurungassa on iso kuntosali kylpylän yhteydessä. Hotellin kuntosali on vielä käytössä vaatimattomalla kalustolla. Minulle riittävä. Monta kuntoilijaa en siellä nähnyt. Yksi nuori mies, poika, kävi hiukan keppivenyttelyä ja meni arvatenkin tutkimuksiin. Nuori mies nosteli jalkakyykystä. Luulin vahvaksi mieheksi. Hän lähti kohta kun olin tullut. Jätti levyt tankoineen telineeseen, katsoin, paljonko? Vain
70 kg.
Seuraavalla kerralla kuntoilin yksin. Tuli uusi päivä ja menin jälleen ahertamaan. Pitkä hoikka nainen teki voimisteluliikkeitä, semmoisia mitä televisiossa kaunottaret tekevät. Nainen on todennäköisesti yli 180 senttiä ja soikula kuten huippumallit.
Hoikka nainen meni ja lisäkseni sinne jäi hoikka mies, ihannevartaloinen, ei muskelimies. Ehkä nelikymppinen mies teki todella tehokasta harjoitusta. Harjoitteiden välillä katsoi minua pitkään. Tein vanhukselle mahdollisia ja sopivia liikkeitä. Miksi mies katsoi minua? Tuskin tunteakseen ja mitäpä miehuudessaan oleva mies välittää vanhuksista? Semmoiseen olen tottunut, etteivät välitä.
Mitä sitten minun harjoitteeni sisälsivät? Löysin nailonköyden pätkän, jonka päät oli solmittu kymmenisen senttiä päästä ja pätkä purettu viuhkaksi. Keksin sen hyppynaruksi. Hyppäsin niin kuin näitte aikoinaan Speden ohjelmissa. Tosin vain lyhyitä sarjoja, semmoisia mitä sepelvaltimotauti sallii. Kokeilin penkkipunnerrusta 40 kilolla. Jaksoin hätäisesti. Viiteen vuoteen en kokeillut, mutta seitenkymppisenä nostin 70 kiloa. En ole bodari, koskaan en harjoitellut sillä tavalla.
Koin yhden yllätyksen; ristitaljassa on painoja 50 kg. Käytin toista puolta ylätaljana. Nostin 50 kg painoja helposti 15 sarjoja. Yllätyin?! Selitykseksi arvioin uinnin. Uidessa ojennan kädet suorina eteenpäin ja vetäessä harjaantuu semmoiset lihakset. Uintilihakset koin heikoiksi, mutta kuitenkin ne olivat vahvistuneet. Päättelin uintilihasten ja ylätaljaharjoitteen lihastaen tukevan toisiaan.
Saahan sitä ajatella, mutta tyhmäksi arvioidulle sitä tuskin sallitaan.
