Vesillä liikkuminen on mielipuuhaa. Aikaisemmin elämäni varrella ei ollut näin hyvää tilannetta. Hallinnassani on kaksi venettä ja kaksi moottoria. Pienempi vene on semmoinen rohjo, hiukan liian iso soutuveneeksi. Se pienempi vene lojui rannalla alaspäin. Ikäänkuin palautuneilla voimilla jaksoin kääntää purtilon. Hetken tumpeloituani opin hallitsemaan pientä perämoottoria. Joella kevyt tuuli puhalsi luoteesta. Alitin Siioninsillan. Soitunlahdella tuuli lounaasta navakasti. Päristelin vastatuuleen vastarannalle tyveneen paikkaan. Tiedän ja tunnustan rajoitukseni ja valitsen aina levollisen paikan järjestäessäni uistinta vetokuntoon.
Pieni moottori toimii moitteettomasti; sopii vetouisteluun, vene kulkee sopivalla nopeudella. Suontee vapautui äsken jäistä. Tässä vaiheessa mahdollisesti hauki nappaa. Ei sattunut paras hetki vesille. Tällä hetkellä aurinko helottaa. Valkoreunaiset pilvet vaeltavat hiljalleen. Koivujen rauhallinen taipuilu kertoo leppeästä tuulesta. Kesän alku.
