Eilen illalla en voinut vastustaa kiusausta. Työnsin veneen vesille. Päristelin hiljalleen ja hinasin uistinta. Tuloksena vain ruohoja ja pohjakosketuksia. Siitä voi päätellä, ettei ole ottiaika, kun ketään muuta ei näkynyt koko näkyvissä olevalla järvellä sen jälkeen kun verkon kokija poistui. Harvinainen tilanne, yleensä joku liikkuu järvellä. Sää oli otollinen. Sanottaneenko tuommoista puolipilviseksi. Pilvet varjostivat aurinkoa, joka värjäsi veden pinnan sinisen sävyiseksi. Pieni tuulenvire häipyi vähitellen. Lähtiessäni katselin lähes tyyntä järveä. Nautin tunnelmasta.
Mummon yksi merkkipäivä oli 25 toukokuuta; Urpo. Se oli eilen. -- Urpona uusilla vastoilla. Uimahallin pienemmässä saunassa on perjantaina "vastapäivä". Muina päivinä sitä ei lämmitetä. Liekö naisten puolella? Omissa saunoissa käytin vastoja. Varasin talveksi riittävästi. Nykyiseen asuinpaikkaani ei vastoja mahdu. Neljään vuoteen en ole käyttänyt vastaa. Pienestä saunasta tuli tuoreen koivun tuoksu. Suihkutilan puolella lojui käytetty vasta. Ei se kummoinen ollut, lehdet olivat pieniä, juuri ohittaneet "hiirenkorva" vaiheen. Tänään ovat koivut tuuheampia kuin eilen ja pian saavat kunnollisia vastoja. Urpon päivä on kaiketi huomioitu pitkän aikaa. Joskus tietysti on ollut kesä pitemmällä tässä vaiheessa.
Kaupalle mennessäni näin ensimmäiset tuomenkukat aukeamassa. Kaupassa tunaroin. Poimin ostoksiini oluttölkin. Kassalle tullessa kuulin toisella kassalla tytön selittävän
