Parin vuoden takainen kevättalvi oli vaikea. Arvelin, etten näe kesää. Vähensin omin päin lääkitystä ja laadin itselleni hoito-ohjeet. Odotan taas kesää ja uskon kokevani ainakin yhden. Leikkausta suunnitellessa antoivat ennusteen: ehkä viisitoista vuotta. Mielestäni hyvä ennuste ja taitaa toteutua. Neljätoista vuotta tulee tässä kuussa täyteen. Pitempää en toivonutkaan, mutta nyt vaikuttaa hyvältä.
Aamulenkillä havaitsin selkäveden avoimeksi. Lähilahdella on vielä tummaa jäätä. Se häviää pian. Joki on kokonaan sula. Pääsen kohta seilailemaan.
Ennustajat lupaavat lämmintä kesää. Saahan sitä luvata, ei se ole ennustajien vallassa. Toivon ettei ihan joka päivä tuule liian kovaa. En uskalla lähteä myrskyisellä säällä. Sade ei haittaa, purtilossani voi nostaa suojaksi katteen.
Päivä kerrallaan. Kesä kerrallaan.
